tiedettiin ennakolta hallitusneuvotteluiden yhdeksi kipupisteeksi. Perussuomalaisten ja kokoomuksen näkemykset ovat olleet toisistaan kaukana. Lisää haastetta yhteisen näkemyksen löytämiseen tuli Euroopan komissiosta, joka keskiviikkona julkisti niin sanotun muuttoliikeagendan.

Komissio ehdottaa turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja käsittelyn tasaisempaa taakanjakoa jäsenmaiden kesken. Ehdotuksiin kuuluu myös kiintiöpakolaisten määrän lisääminen 20 000:lla, apuvoimien lähettäminen pahimmassa paineessa oleviin vastaanottajamaihin sekä tehostetut toimet ihmissalakuljetusta ja alalla toimivia rikollisjärjestöjä kohtaan.

Siihen nähden, että hallitusneuvottelujen pohjana olivat Perussuomalaisten vaalilupaukset pakolaiskiintiön leikkaamisesta ja maahanmuuton hillitsemisestä, hallitusneuvottelujen työryhmä selvisi EU:n kirittämästä urakastaan jouhevasti.

myötä Suomi on kasvattanut pakolaiskiintiönsä 750:stä 1 050:een. Jos EU-maat päättävät ottaa kolmansista maista lisää kiintiöpakolaisia, Suomen osuus kokonaismäärästä olisi vajaat 300. Määrä mahtuu Suomen kiintiöön. Ylivoimaisia ongelmia ei koituisi siitäkään, jos korotettu luku laskettaisiin nykykiintiön päälle.

Hallitusneuvottelujen EU- ja maahanmuuttotyöryhmän linjauksessa lukee, että EU:n tulee puolustaa demokratiaa, kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia kansainvälisesti ja lähinaapurustossa ja että unionin tulee kantaa globaali vastuunsa. Työryhmän mukaan turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot perustuvat kuitenkin jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen.

Kirjaukset ovat aavistuksen ristiriitaisia. Vapaaehtoisia taakanjakajia ei kriisitilanteissakaan helposti löydy. Komissio esittää, että asiasta päätettäisiin tarvittaessa määräenemmistöllä. Ehdotusta kannattaa harkita.

tuli viime vuonna runsaat 218 000 pakolaista ja siirtolaista. Määrä on kolminkertainen edelliseen huippuvuoteen 2011 verrattuna (HS 14.5.). Italia on kovimmassa paineessa. Myös Kreikka, Espanja ja Ranska ovat ajoittain lujilla. Kovimmilla ovat tietenkin pakolaiset itse.

Kaikista Eurooppaan tulevista turvapaikanhakijoista suurimman kuorman kantaa Saksa, väkilukuunsa suhteutettuna Ruotsi. Suomen osuus on Ruotsiin verrattuna varsin vaatimaton.

Syyrian ja Libyan kriisien jatkuminen ja Lähi-idän pakolaisleirien täyttyminen tarkoittavat, että ongelma ei ole minnekään häviämässä. Suomen on syytä perusteellisesti miettiä, miten se aikoo taakanjakoon suhtautua. Tulevalla pääministerillä Juha Sipilällä (kesk) on tilaisuus EU:n kesäkuisessa huippukokouksessa mallintaa Suomen uutta Eurooppa-linjaa.