Sosiaalidemokraattien ja kristillisdemokraattien vuorovetoon tottuneessa Saksassa odotellaan sunnuntain liittopäivävaaleja tavanomaista suuremmalla jännityksellä. Takana on poikkeuksellinen nelivuotiskausi, jossa pääpuolueet ovat jakaneet hallitusvastuun.
Mielipidetiedusteluissa kristillisdemokraatit ovat olleet yli kymmenen prosenttiyksikköä sosiaalidemokraattien edellä. Jo tässä vaiheessa näyttää selvältä, että liittokansleri Angela Merkel jatkaa tehtävässään.
Ongelmaksi jää hallituksen muodostaminen. Vaikka tuloksesta ei odoteta yhtä tasaista kuin neljä vuotta sitten, toimivaa enemmistöä voi olla pääpuolueiden mielihalujen perusteella vaikea löytää. Molemmat kun ovat kyllästyneitä parlamentarismille vieraana pitämäänsä suureen koalitioon ja sen konsensuspolitiikkaan.
Toistaiseksi Merkelin toiveet kristillisdemokraattien ja vapaiden demokraattien muodostamasta porvarihallituksesta ovat lähempänä toteutumista kuin varakansleri Frank-Walter Steinmeierin suunnitelmat SPD:n, vihreiden ja vasemmiston varaan rakentuvasta kokoonpanosta. Mielipidetiedusteluissa ero porvarihallituksen hyväksi on tosin ollut vain yhdestä kahteen prosenttiyksikköä.
Konsensuspolitiikalla on Saksassakin puutteensa. Pienimmän yhteisen nimittäjän kautta haetut ratkaisut suuriin kansallisiin ja kansainvälisiin kysymyksiin eivät ole olleet parhaita mahdollisia yhdellekään osapuolelle. Oppositiolle ja poliittisen vaihtoehdon tarjoamiselle ei ole jäänyt uskottavaa tilaa.
Hallituskauden loppupuolelle ajoittunut syvä kansanvälinen talouskriisi on toisaalta yhdistänyt Merkelin kokoonpanon rivejä ja tuonut vakautta ajoittain vaikeita ratkaisuja vaativaan päätöksentekoon. Saksalle perinteisesti kiusallisia elvytyspäätöksiä on ollut helpompi tehdä leveällä selkänojalla kuin vain yhden pääpuolueen varassa.
EU:lle ja Euroopalle ei ole yhdentekevää, minkälaista politiikkaa vanhan mantereen talousveturi ja suurin kansantalous harjoittaa.
Suomessa odotetaan hartaasti Saksan vientimarkkinoiden palautumista entiselleen. Johtajuusvajeesta kärsivässä EU:ssa toivotaan Saksan jatkavan rakentavaa ja unionin kilpailukykyä korostavaa linjaansa.
Saksan taloudessa taantuman pohja ohitettiin keväällä. Toisella vuosineljänneksellä talous kasvoi jo 0,3 prosenttia. Ennusteiden mukaan nousu jatkuu loivana, ja ensi vuodeksi povataan noin kahden prosentin talouskasvua.
Ilman G20- ja EU-maiden valtavia elvytystoimia taantuman nopea taittuminen ei olisi ollut mahdollista. Saksassa lupaus parempien aikojen koittamisesta näyttää satavan Merkelin, kristillisdemokraattien ja normaaliparlamentarismin laariin. Mutta kuten kulunut nelivuotiskausi on osoittanut, Saksa porskuttaa myös suuren koalition vetämänä.
