Metsäväen oltava
valmiina puuralliin
julkaisi viime viikolla Suomen kansallisen metsästrategian, johon on koottu alan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Pyrkimyksenä on tietysti luoda kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja.
Strategian saatteessa painotetaan metsäalan merkitystä kansantaloudelle. Merkittävä se on edelleen, vaikka metsäteollisuudesta on tällä vuosituhannella kadonnut tuhansia työpaikkoja.
Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli viime vuonna noin 20 miljardia euroa, ja metsänomistajille kertyi liki kaksi miljardia euroa bruttona kantorahatuloja. Metsäkone- ja kuljetusyrittäjät tekivät noin miljardin euron liikevaihdon.
Kansallisen strategian tavoitteena on, että runkopuun vuotuiset hakkuut kasvavat 15 miljoonaa kuutiota vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna puuta hakattiin teollisuuden käyttöön 55,5 miljoonaa kuutiota.
viime aikoina käynyt keskustelua, pystytäänkö teollisuuden puuhuolto turvaamaan, jos suunnitellut sellutehtaat Äänekoskelle ja Kuopioon valmistuvat. Niiden vuotuinen kulutus olisi yli kymmenen miljoonaa kuutiota kuitupuuta.
Suomen metsät kyllä kestävät lisääntyvät hakkuut. Metsät kasvoivat viime vuonna 104 miljoonaa kuutiota. Kestävä hakkuumahdollisuus oli 77 miljoonaa kuutiota, josta jäi hakkaamatta yli 20 miljoonaa kuutiota.
pulmia on metsänomistuksen pirstaloituminen”
Ongelmana on, miten saadaan metsänomistajat myymään puuta, ja miten puu saadaan korjattua metsistä tehtaille. Myyntihaluihin vaikuttaa puun hinta, jonka teollisuus pelkää nousevan. Korjuukykyä haittaavat nykyään leudot talvet.
pulmia on metsänomistuksen pirstaloituminen perinnönjakojen jäljiltä. Kasvavana murheena on myös omistajakunnan ikääntyminen. Kumpikin seikka johtaa helposti siihen, ettei omaa metsää myydä eikä hoideta.
Maa- ja metsätalousministeriössä on ollut aikeita edistää metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia lahja- ja perintöveroa muuttamalla. Toistaiseksi asia ei ole edennyt. Jollain tavalla vanhoja metsänomistajia tulisi kannustaa siirtämään metsät nuorempien hoitoon.
Metsien inventoinnissa on käynyt ilmi, että metsäalasta liki kolmannes on ollut koskemattomana vähintään 30 vuotta. Harvennushakkuita on rästissä valtavasti. Erään arvion mukaan viidennes metsänomistajista on kokonaan lopettanut puukauppojen tekemisen.
Metsäteollisuus on väläyttänyt kiinteistöveron kaltaista metsätilamaksua, jonka pitäisi edistää metsänomistajan myyntihaluja. Mallin mukaan metsänomistajalta perittäisiin maksu metsäntuotosta. Sen saisi kuitenkin vähentää puunmyyntitulojen verotuksessa.
Luonnollisesti metsänomistajien etujärjestö MTK on vastustanut myyntipakoksi nimittämäänsä järjestelyä.
