Kolumnit

Tiede ja usko

Osaan fundamentalistisista uskonkäsityksistä kuuluu rangaistus epäuskosta. Tuonpuoleisessa odottavaan tuliseen helvettiinkään ei aina tyydytä, vaan rangaistus epäuskosta voi olla kuolemantuomio. Usko merkitsee sellaisen totena pitämistä, mitä kukaan ei ole todistanut, tai mikä ei ole todistettavissa. Tieteessä taas epäilystä pidättäytyminen on erhe.

Siitäkin kiistellään, mikä on uskoa ja mikä tietoa. Esimerkiksi lääketiede on suurelta osaltaan epäeksaktia, kokemusperäistä tiedettä, ja sellaisena altis kritiikille.

Useimpien sairauksien syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi genetiikan, äidin raskaudenaikaisten virusinfektioiden ja psyykkisten traumojen osuus skitsofrenian syntyyn tai kolesterolin ja moninaisten elämäntapatekijöiden keskinäinen osuus sydän- ja verisuonisairauksiin jää epidemiologisissa tutkimuksissa vaille kovin tarkkaa ja yleispätevää määrittelyä.

Kirurgin kädentaidot tai psykoterapeutin kyky määritellä kuinka paljon persoonallisuushäiriöinen potilas sietää tosiasioiden eteen asettamista hoitosuhteen katkeamatta ovat käytännön kannalta ratkaisevia, mutta vaikeasti mitattavissa ja tilastoitavissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On paradoksaalista, että ideologisen tai uskonnollisen sfäärin ilmiöistä puhutaan usein ”pehmeinä arvoina”. Ne ovat näet sangen kovaa tekoa pysyessään samoina jopa vuosituhannesta toiseen.

Luonnontieteissä muutoksia tapahtuu enemmän vaikka hitaasti niissäkin. Yleensä kyse on siitä, että aiempi ja eräitä ilmiöitä selittävä malli todetaan erityistapaukseksi, kun havaintojen nojalla syntyy uusi ja vielä kattavampi selitys.

Kuva voi myös tarkentua, mutta nykyisin on harvinaista, että esimerkiksi lääketieteessä yleisesti hyväksytty ja laajojen aineistojen varassa syntynyt näkemys osoittautuisi kokonaan harhaksi. Useammin se tiedon karttuessa osoittautuu osatotuudeksi. Tiede ei edusta totuutta vaan sen etsimistä.

Kun jokin yksinkertainen lääketieteellinen kysymys, esimerkiksi nitroyhdisteiden vaikutusmekanismi hapen puutteesta johtuvaan sydänkipuun selitetään uusiksi kahdesti yhden sukupolven aikana, voi syntyä vaikutelma siitä, ettei toiminta ole järin tieteellistä.

Tosiasiassa itse todettu väärässä oleminen on kuitenkin merkki jatkuvasta kehityksestä ja paras näyttö tieteellisyydestä. Lääketieteen ainaiseen itsensä korjaamiseen vetoavat myös ”parantajat”, jotka muun muassa myyvät hopi-intiaanien keksinnöksi virheellisesti väitettyjä korvaan ängettäviä kynttilöitä, jotka markkinointiväitteiden mukaan puhdistavat poskiontelotkin ilmatiiviin tärykalvon läpi.

Lääketieteestä käytävän keskustelun laajennuttua koskemaan kaikkia kansalaispiirejä se on äärimuodossaan muuttunut keskustelusta fundamentalistiseksi julistamiseksi.

Uskontojen tultua vähemmän keskeisiksi selittäjiksi ja lohduttajiksi muun muassa terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät näkemykset ja fantasiatkin ovat saaneet erikoisen roolin kuvitteellisen elämänhallinnan osatekijöinä. Seurauksena on ollut muun muassa ravitsemustieteilijöiden henkeen ja terveyteen kohdistunut uhkailu – käsityksiä esimerkiksi salaliitosta leiväntuottajien kanssa on esitelty aivan vakavassa hengessä. Vastaavaa painetta on kohdistunut myös muun muassa rokotetutkijoihin.

Tilanne on hyvin erikoinen, semminkin kun ainakaan elämäänsä itse ohjaavia aikuisia ei kukaan pakota tiettyyn ruokavalioon enempää kuin rokotuksiinkaan. Uskonkiihko näissä kysymyksissä näyttää hyvinkin vastaavan uskonnolliseen fundamentalismiin liittyvää.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

HANNU LAUERMA

Kirjoittaja on Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri ja THL:n tutkimusprofessori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (27)

Vastaa
holy ghost
Faktat on niin helppo sivuttaa uskolla
Uskonto ja usko on yksi vallankäytön väline. Tätä vallankäytön mahdollisuutta ei olisi jos jokainen voisi itse valita tuonpuoleisen kadotuksen halutessaan.

Siksipä itsensä oikeamielisiksi julistautuneiden on pidettävä huoli siitä että kadotus toteutuu väärämielisten kohdalla jo maan päällä näiden elinaikana.

Näin toimii myös työelämä. Usko sivuttaa faktat. Tiede on faktojen viimeinen linnake.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ateisti
Vast: Faktat on niin helppo sivuttaa uskolla
THL:ssä näyttää olevan useita täysiä turhakkeita professoreina. Vai että THL:n lausuntojen epäily olisi verrattavissa uskontoon... Mitäköhän tuokin professori on ottanut ennen juttunsa kirjoittamista? Ainakin annoksen narsismia extra-largena.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Teisti
Vast: Faktat on niin helppo sivuttaa uskolla
Tuo nimimerkki Ateisti ei tainnut ymmärtää lukemaansa. Ravitsemusasiantuntijoiden tappouhkailuhan tuossa rinnastettiin fundamentalistiseen uskoon, ei epäilyä tai eri mieltä olemista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
mielikuva ykkösestä
Missä on oikea ykkönen ei paperille piirretty merkki ykkösestä?
Jos matematiikka on totta missä on matematiikan numero yksi? En siis tarkoita paperille piirrettyä merkkiä yksi vaan sitä oikeaa ykköstä jota paperille merkityllä ykkösellä kuvataan. Eli jos matematiikka on totta voiko joku "matemaatikko" näyttää minulle se oikean ykkösen todellisessa fyysisessä maailmassa? Ykkösiä tumtuu olevan joka puiolella on yksi kivi tuolla tai yksi ihminen siellä ja ykkösiä on vähän joka paikassa jopa kiven alla on yksi kuoppa mutta missä on se oikea tudellinen ykkönen ei vain paperille piirretty merkki ykkösestä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Yks Ojala
Vast: Missä on oikea ykkönen ei paperille piirretty merkki ykkösestä?
Jos ei ymmärrä, kannattaa opetella ulkoa ja uskoa, että ymmärrys tulee myöhemmin jos on tullakseen.

Matematiikka ei ole "totta", se on käsitteellisen ajattelun universaali kieli. Siitä hyvä, että jos jollain lauseella on enemmän kuin yksi merkitys, kaikki (matematiikkan taitajat) tietävät montako ja mitä.

Jos tunnetusta matematiikasta löytää virheen, löytö tunnustetaan jos löytäjä pystyy sen perustelemaan. "Tämä ei voi olla totta siksi koska en ymmärrä sitä", ei ole käypä perustelu.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
mielikuva ykkösestä
Vast: Missä on oikea ykkönen ei paperille piirretty merkki ykkösestä?
Mikis vaaditaan joidenkin toimesta että Jumala pitää näyttää että voidaan uskoa että Jumala on totta mutta matematiikan todeksinäyttäminen ei vaadi edes ykkösen näyttämistä siten että se voidaan havaita fyysisessä maailmassa omilla silmillä (en tarkoita paperille piirrettyä merkkiä ykkösestä vaan oikeaa fyysisessä maailmassa olevaa ykköstä joka voidaan havaita ja jota voidaan vaikka koskettaa)?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Janne
Vast: Missä on oikea ykkönen ei paperille piirretty merkki ykkösestä?
Kertokaa nyt joku tuolle trollille mikä se ykkönen on. No minä kerron, se on aivoissa synnytetty käsite kuten koko matematiikka. Sellaista ei konkreettisena todellisena ole olemassa. Käsitteillä kuitenkin voidaan luoda kokonainen mielikuvitusmaailma, siis juuri kuten on luotu jumalakäsitteelläkin, jota maailmaa kuitenkaan ei konkreettisena ole olemassa vaan vain käsitteellisenä.

Jos nyt tästä uskovaisetkin, kuten tämä trolli, nyt lopultakin ymmärtäisivät mistä jumalassa on kysymys.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
mielikuva ykkösestä
Vast: Missä on oikea ykkönen ei paperille piirretty merkki ykkösestä?
Varmasti monien mielestä matematiikka on aivan konkreettisesti olemassa heidän elämänsä arjessa. Eli monille matematiikka on aivan konkreettinen asia. Vaikka he eivät ole sitä ykköstä päässeetkään koskettamaan tai näkemään / havaitsemaan livenä esimerkiksi luonnossa.

Onkohan trollejakaan oikeasti olemassa vai onko nekin mielikuvituksen tuotetta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mieletön kuva
Vast: Missä on oikea ykkönen ei paperille piirretty merkki ykkösestä?
Ei ykkönen oikeastaan koskaan ole ollut todellinen ongelma, mutta nollan käsite tuotti isoja ongelmia yllättävän pitkään. Ja tuottaa ehkä vielä tänäkin päivänä.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
mielikuva ykkösestä
Vast: Missä on oikea ykkönen ei paperille piirretty merkki ykkösestä?
Binääriluvuissa ei sitten olekkaan muita kuin ykkösiä ja nollia. Kun tietoa tallennetaan esimerkiksi levylle on välissä sumea alue eikä luku ole yksi eikä nolla. Esimerkiksi jännite ei ole riittävän ylhäällä tai alhaalla vaan onm sumealla alueella.

Sitten on sumeaa logiikkaa kun vaikka tuolia aletaan venyttämään niin millä hetkellä se muuttuu sohvaksi? Jollain hetkellä venyttämisen aikana ei olikein tiedetä onko se sohva vai tuoli osan mielestä on tuoli osan mielestä sohva.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
mielikuva ykkösestä
Tieteen avoimuus uudelle.
Tiedetäänkö miten melko uusi kvanttibiologia vaikuttaa perinteiseen biologiaan ja lääketieteeseen. Jos oletetaan että ihmiset saa itselleen tunteen että kynttilä korvassa auttaa johonkin vaivaan mistä tämä tunne johtuu? Voiko esimerkiksi korvassa oleva kynttilä vaikuttaa ihmisen kehossa oleviin kvantteihin kvanttibiologian keinoin tai vaikuttaako kynttilän vaha tai vaikuttaako korvassa oleva kynttilä joihinkin korvan hermopisteisiin tai saako korvassa palava kynttilä ihmisen johonkin tiettyyn mielentilaan joka vaikuttaa vai mistä ihmisen kokema apu johtuu onko esimerkiksi pelkkää placeboa yms?

Tietysti kynttilän polttaminen korvassa on vaarallista koska on palovamman riski yms. ja riskit on todennäköisesti suuremmat kuin mahdolliset hyödyt.

Tieteeseen ei kuitenkaan mielestäni kuulu nykyinen toisten korostunut vähättely ja huuhaaksi leimaaminen ja vain omien ajattelumallien ylikorostaminen vaikka niissäkin on puutteensa (esim. tutkitun tiedon tuottamisen on maksanut itse tuotteen valmistaja) vaan tutkiminen ja kiinnostuminen asioista ja pohdinta vaikka mahdollisista vaikutusmekanismeista jopa myöntäminen että tiedämme viellä hyvin vähän ja saataa olla joitain mekanismeja joista ei ole hajuakaan. Voi vaikka olla havaintoja joissa jotkut (merkittävä osa hoitoa saaneista) on kokeneet saaneensa hyötyä jostakin hoidosta mutta ei tiedetä mihin vaikutusmekanismeihin koettu hyöty perustuu.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Acid
Vast: Tieteen avoimuus uudelle.
"...jopa myöntäminen että tiedämme viellä hyvin vähän ja saataa olla joitain mekanismeja joista ei ole hajuakaan..."

Jaa, moniko tiedemies väittää että tiedämme jo kaiken? Tiede toimii niin että se jolla on väittämä, todistaa sen todeksi. Heti kun todisteet löytyy, siihen uskotaan. Kovin yksinkertaista. Ja todistustaakka siis väitteen esittäjällä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jussi Sipilä
Oikein
Lauerma todistaa aiheellisesti sitä, miten filosofien jo pohtimat eksistentiaaliset ongelmat ja nyky-yhteiskunnan anomia tulevat esiin tavallisessa elämässä. Moderniin elämäntyyliin liittyvät omat ongelmansa ja tässä on niistä esimerkkejä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää