Kuntecin, Turun kaupungin kokonaan omistaman Turun Seudun Kuntatekniikka Oy:n, povatut yt-neuvottelut alkoivat tällä viikolla. Turun kaupunki aloitti omansa jo elokuussa.
Kuntecin yyteistä olisi helppo syyttää hävittyä miljoonaluokan tarjouskilpailua, joka koski Raunistulasta Paattisille ulottuvan alueen viiden vuoden kunnossapitoa. Se antoi viitettä, mutta kysymys on isommasta asiasta.
Vanha kaupungin oma toiminto on liian raskas vapaille markkinoille. Turkulaisten veronmaksajien etu on, että työt tehdään kustannustehokkaasti ja laadusta suuremmin tinkimättä.
Kilpailun kaupungin pohjoisosien kunnossapidosta voitti puolen miljardin liikevaihtoa tekevä Destia. Sen valtio yhtiöitti Kuntecin tapaan jo vuonna 2008.
Destia lupaa hoitaa työt alle 900 000 eurolla vuodessa. Toiseksi edullisimman tarjouksen tehnyt Kuntec olisi hoitanut hommat 1,2 miljoonalla.
Herää monta kysymystä. Valtaako Destia markkinoita tappiollisillakin urakoilla, kun viiden muun yrityksen tarjoukset olivat yhden ja kahden miljoonan välissä?
Voiko hinta olla tarjouskilpailujen ainoa kriteeri? Tulevatko lumet luotua, hiekat kerättyä ja puut kaadettua näillä hinnoilla?
Onko kaupungin kiinteistöliikelaitoksella tarjouskilpailujen järjestämisestä osaamista? Ja paljonko Kuntecin on parannettava kilpailukykyään ja leikattava kustannuksiaan, jotta se pärjää seuraavilla kierroksilla?
Sijoitusyhtiö Ahlström Capital osti heinäkuussa valtiolta koko Destian osakekannan. Sama tie on Kuntecilla.
Mitä nopeammin yhtiö päästetään irti kaupungin holhouksesta aitoon markkinatilanteeseen, sen parempi kaupungin taloudella – ja veronmaksajille.
turkulainen on työttömänä.”
MAANANTAINA TURKU julkistaa ensi vuoden budjettiehdotuksensa. Koko 12 000 työntekijän henkilökunta on valmiiksi mukana yt-neuvotteluissa.
Kesällä kerrottu säästötavoite henkilöstömenoihin on 8,4 miljoonaa euroa, henkilöiksi muutettuna 175. Toinen yhtä iso leikkaus tarvitaan vuoteen 2016. Huomenna kuullaan, riittävätkö nämä.
Jos unohdetaan kaikki inhimillisyys ja lasketaan julkisen sektorin työntekijöitä vain kansantalouden lukuina, säästöjä ei synny siirtämällä ihmisiä kortistoon. Säästöä tulee vain sen verran, mitä nämä kuluttaisivat työssään luonnonvaroja.
Säästöä ja hyvinvointia syntyy vasta sitten, kun ihmiset työllistyvät yksityisiin yrityksiin. Mieluummin vielä sellaisiin, jotka tuovat Suomelle vientituloja.
Turun työttömyysprosentti on 17. Joka kuudes työikäinen turkulainen on työttömänä. Se ei ole sen suurempi kuin muissakaan Suomen keskuskaupungeissa, mutta paljon suurempi kuin Turun naapurikunnissa. Niissä prosentti on alle kymmenen.
Turkua on kutsuttu Suomen vanhusväestön pääkaupungiksi. Sen todistaa karusti kaupungin työllisyysaste. Hädin tuskin kaksi kolmesta on työikäisiä, kun naapurikunnissa heitä on paikoin neljä viidestä asukkaasta.
Poliitikot eivät perusta yrityksiä, mutta luovat toimintaedellytyksiä. Turun kaupungin väitetään olevan monessa asiassa mainettaan parempi.
Toivottavasti, mutta paremmuutta ei tue ainakaan kunnallispoliitikkojen päättäväisyys, jos sekin mitä on kerran päätetty, pyritään seuraavalla kierroksella vesittämään.
Valtion puolella hallitus on näyttänyt kyntensä sote- ja kuntauudistuksessa. Turun kannalta onnellinen poikkeus oli telakan tulevaisuuden turvaaminen. Nyt on lupa odottaa vuoden sisällä uusia työpaikkoja niin telakalta kuin sen alihankkijoiltakin.
TARVITAAN HYVIÄ esimerkkejä. Yksi sellainen löytyy Turun Itäharjulta. Sopimusvalmistaja Stera on työllistänyt Turkuun tänä vuonna kymmeniä uusia työntekijöitä ja edelleen haetaan kymmeniä uusia.
Turussa Steran menestys perustuu Uudenkaupungin autotehtaaseen. Mersuihin tarvitaan pakoputkia.
Naapurikunnissa Kaarinassa ja Paimiossa Stera lienee mukana ABB:n alihankintaketjussa. Uusia työpaikkoja turkulainen yritys on tarjonnut Suomessa aina Pohjois-Savon Kaavia myöten.
KARI VAINIO
kari.vainio@ts.fi
Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.
Oikaisu: Turussa oli syyskuussa 13 970 työtöntä työnhakijaa, työikäisiä 123 757, joista työvoimatilastoissa oli mukana 90 003 henkilöä.
Tilastoihin verrattuna Kari Vainion sunnuntaisessa kolumnissa todettiin virheellisesti, että joka kuudes työikäinen turkulainen oli työttömänä. Tarkkaan ottaen työttömänä oli joka 6,44 työvoimasta ja joka 8,86 työikäisistä. Turun työttömyysprosentti oli syyskuussa 15,5, elokuussa 16,1 ja heinäkuussa 17,8. Piilotyöttömyys ei tilastoissa näy.
