Kotitalouksien nousseet asumismenot huomioitava hallitusohjelmassa
PUHEENVUORO
Kotitalouksien asumismenot ovat nousseet noin 20 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2023, johtuen muun muassa koronakriisistä ja Venäjän aloittamasta sodasta Ukrainassa. Näihin asumis- ja energiamenoihin kuluu 30 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Kotitalouksien talouden kiristyminen tulee muistaa ratkottaessa julkisen talouden tasapainottamista.
Kotitalouksien taloutta on kiristänyt myös elintarvikkeiden ja liikkumisen voimakas kallistuminen viime vuosina. Kuluttajahintaindeksi nousi kahdessa vuodessa miltei 10 prosenttia, ja rakennuskustannusindeksi runsaat 15 prosenttia. Asuinkiinteistöjen ylläpito on kallistunut samana ajanjaksona myös runsaat 15 prosenttia.
Asumismenojen nousu ja asuntojen hintojen lasku on iskenyt erityisen voimakkaasti omassa asunnossa asuviin. Suomalaisista noin 70 prosenttia omistaa kotinsa.
Kiinteistöliiton maaliskuussa toteuttaman kyselyn mukaan vastikkeiden korotuspaine on kova joka puolella Suomea. Vaikka kulujen nousua on pystytty leikkaamaan, kymmenessä suurimmassa kaupungissa hoitovastikkeet nousivat keskimäärin kahdeksan prosenttia vuodessa. Turku oli kärjessä yhdeksän prosentin korotuspaineella.
Kaksi kolmesta vastaajasta kertoi korotuksia olevan näköpiirissä. Vastanneista lähes neljäsosa kokee, että hoitokulujen nousu uhkaa asunto-osakeyhtiöiden maksukykyä jonkin verran tai suuresti.
Kotitalouksien kannalta on tärkeää, että uuden hallituksen ohjelma sisältää linjauksia asumismenojen nousun hillitsemiseksi.
Nousua voidaan hillitä usealla tavalla. Kotitalouksien energialaskuihin voidaan vaikuttaa energiaverotuksen tasolla. Energiapolitiikan tulee tukea energiatehokkuuden parantamista sekä uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämistä. Kotitalouksia tulee kannustaa siirtymään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen muun muassa kotitalousvähennyksellä ja valtion energia-avustuksilla. Muun muassa asunto-osakeyhtiöiden energia-avustuksien myöntämistä on jatkettava tulevina vuosina.
Asumisen kustannuksia nostavia päätöksiä ei tule tehdä. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokuluista verojen ja julkisten maksujen osuus on jatkuvasti kohonnut, ja saavuttanut jo noin 30 prosentin osuuden.
Jos uusi hallitus päätyy uudistamaan kiinteistöverotusta, tulee varmistaa, että uudistettu järjestelmä on hyvin ennustettava, ja että kenenkään verotaakka ei nouse kohtuuttomasti.
Kiinteistöjen arvonnousun ja määrän lisääntymisen ansiosta nykyinen kiinteistöverojärjestelmä on tuottanut kunnille kolmesta neljään prosenttia lisää rahaa vuodesta toiseen. Kiinteistöverotuksessa tärkeää on kattava ja laaja veropohja kohtuullisilla sekä ennustettavilla veroprosenteilla.
Kiinteistöverotusta mahdollisesti uudistettaessa asuinkiinteistöille ja muille kiinteistöille tulee säätää erilliset kiinteistöveroprosentit. Tämä antaa päättäjille mahdollisuuden helpottaa asunnonomistajien tilannetta jättämällä korottamatta asuinkiinteistöjen verotusta. Kiinteistöveroprosenttien alarajojen poistaminen lisäisi kuntapäättäjien päätösvaltaa ja liikkumatilaa verotuksessa.
Hyvä kiinteistönpito on tärkeä osa asunnon omistamista. Asuinrakennuksia tulisi korjata yli 8 miljardilla eurolla vuodessa.
Korjauksia ei ole vastuullista lykätä loputtomasti. Asunto-osakeyhtiöiden korjauksia edistäisi asuintalovarauksen enimmäismäärän korottaminen korjausrakentamisen hintakehitystä vastaavasti. Asuintalovaraus on työkalu, jolla yhtiöt varautuvat taloudellisesti tuleviin remontteihin. Varauksen euroarvot ovat jääneet jälkeen nykyisestä kustannustasosta 85 prosenttia.
Uudistamista vaatii myös valtion takaus asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainalle. Nykyinen takausmalli on ollut voimassa vuodesta 2015 vuosittaisen takausvaltuuden ollessa 100 miljoonaa euroa. Takausta on voinut hyödyntää vain yksi taloyhtiö saamalla noin 100 000 euron takauksen. Takauksen, johon liittyy takausmaksu, tarkoitus on mahdollistaa pankkilainan saaminen taloyhtiön korjauksiin.
Takausehtojen peruskorjauksella kurotaan umpeen korjaustarvetta ja autetaan välttämään korjausinvestointien taloudellinen kasautuminen. Samalla ennaltaehkäistään taloyhtiöiden taloudellisia vaikeuksia: maksukyvyttömyystilanteita ja pahimmassa tapauksessa konkursseja.
Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanajohtaja.
