Pääkirjoitus

Myönnytyksiä eri tahoilta

Presidentti Vladimir Putin vakuutti Brysselin huippukokouksen jälkeen, ettei Venäjä ota uuteen tarkasteluun Ukrainalle myöntämäänsä tukilainaa, vaikka maan johtoon nousisivat nykyiset oppositiovoimat. Myöskään Ukrainan päätös lähteä uudestaan etenemään lähentymisessä EU:n kanssa ei vaikuttaisi talousyhteistyöhön.
Presidentti Vladimir Putin vakuutti Brysselin huippukokouksen jälkeen, ettei Venäjä ota uuteen tarkasteluun Ukrainalle myöntämäänsä tukilainaa, vaikka maan johtoon nousisivat nykyiset oppositiovoimat. Myöskään Ukrainan päätös lähteä uudestaan etenemään lähentymisessä EU:n kanssa ei vaikuttaisi talousyhteistyöhön.

. Liian vähän liian myöhään. Näin luonnehdittiin Ukrainan opposition suhtautumista presidentti ViktorJanukovitshin tekemiin myönnytyksiin, jotka muodollisesti ottaen eivät ole enää aivan vähäiset. Muutosta vaativien nälkä ei näytä kuitenkaan vähenevän syödessä. Heille riittää vain presidentin ero, jos sekään.

Oppositio on saanut läpi jo kolme keskeistä vaatimustaan: pääministeri Mikola Azarov hallituksineen on eronnut ja parlamentti kumonnut mielenosoituslait, jotka rajoittivat kansalaisten oikeutta kokoontua maan pääkaupungin Kiovan keskustaan.

Tiistaina hätäistuntonsa aloittaneen parlamentin on määrä hyväksyä myös armahduslaki, jonka nojalla kaikki pidätetyt mielenosoittajat vapautettaisiin ilman syytteitä. Tosin viranomaiset ovat esittäneet lakiin muutoksia, joita oppositio vastustaa.

Hienoista myöntyväisyyden viestiä kantautui tiistaina myös Brysselistä, jossa EU:n ja Venäjän johtajat pitivät tyngäksi jääneen huippukokouksen. Presidentti Vladimir Putin vakuutti, että Venäjän taloussuhteet Ukrainan kanssa säilyvät ennallaan, vaikka maan hallinnossa tapahtuisi vaihdoksia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tarkoittiko Putin Ukrainan pääministerin ja hallituksen vai ehkä myös presidentin vaihdosta? Sen ainoastaan valveutuneimmat nykykremlologit osannevat tulkita.

”Tarkoittiko Putin Ukrainan pääministerin ja hallituksen vai ehkä myös presidentin vaihdosta?”

Putin eritteli sanomaansa kertomalla, ettei Venäjä muuta Ukrainalle myydyn kaasun hintaa eikä tälle myönnettyjen luottojen ehtoja. ”Antamamme laina oli tarkoitettu Ukrainan kansan, eikä hallituksen tukemiseen”, kuului jalomielinen muotoilu.

Noin 11 miljardin euron lainapaketti on talousahdingossa kärvistelevälle Ukrainalle mittavin taloudellinen tuki, minkä maa on koskaan tarjonnut toiselle maalle. Avun valtapoliittista luonnetta kuvaa, että Venäjä tarjosi jättilainaa pian sen jälkeen, kun Ukraina oli keskeyttänyt neuvottelut vapaakauppa- ja yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa.

Janukovitsh sinetöi Venäjälle mieluisan käänteen jättämällä marraskuussa allekirjoittamatta lähes valmiiksi neuvotellun assosiaatiosopimuksen. Istuva presidentti haluaa viedä maansa Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin kumppaniksi Euraasian unioniin. Kansalaiset protestoivat mielenosoituksin, jotka ovat nyttemmin muuttuneet yhä rajummiksi ja väkivaltaisemmiksi.

Harkitseepa Putin tukensa vetämistä Janukovitshilta tai ei, Venäjä tuskin luopuu pyrkimyksestään pitää Ukraina etupiirissään. Yhtä sinnikkäästi EU jatkaa politiikkaansa, joka korostaa ukrainalaisten oikeutta läntisten arvojen mukaiseen demokratiaan ja yhteiskuntakehitykseen.