Auditoriollinen vaikuttajia kuunteli maanantaina Turun Mauno Koivisto -keskuksessa, miten Varsinais-Suomi hilataan nousukiitoon.
Tiedon pulppuaville lähteille oli kutsuttu puolitoista sataa janoista, joukossa kansanedustajia, kunnanjohtajia, yritysjohtajia, hallinnon virkakuntaa, etujärjestöväkeä, konsultteja, professoreita, toimittajia ja ainakin kaksi tilanomistajaa.
Varsinais-Suomen yrittäjien ja Turun Seudun Osuuspankin (TOP) perinteinen talviseminaari eteni perinteisin menoin.
Isännöivän pankinjohtajan avauksen jälkeen vuorossa olivat helsinkiläisen ekonomistin, Suomen Yrittäjien, Kuntaliiton ja loimaalaisyrittäjän puheenvuorot.
Seuraavaksi kuultiin V-S yrittäjien toimitusjohtajan, V-S maakuntajohtajan, Turun seudun kehittämiskeskuksen johtajan, V-S yrittäjien puheenjohtajan, keskustalaisen kansanedustajan ja Uudenkaupungin kaupunginjohtajan alustukset.
Runsaan kolmetuntisen istumasession huipensi perinteinen paneelikeskustelu.
OP-Pohjolan makrotalousekonomisti Maarit Lindström valoi uskoa valoisampaan huomiseen.
Hänen mukaansa meillä on syytä positiiviseen ajatteluun, koska Suomen viennille tärkeällä euroalueella ja teollistuneissa maissa nousun merkit ovat jo näkyvissä.
Samaan hengenvetoon Heidekenillä syntynyt Lindström muistutti pahenevasta rakenneongelmasta, valtion ja kuntien liiallisesta velkaantumisesta.
EU:n komissio ei katso hyvällä, jos mallioppilas Suomi rikkoo kasvu- ja vakaussopimuksen määrittelemän julkisen velan rajan, joka on 60 prosenttia bkt:stä. Jos niin käy, Brysselistä tullaan entistä ponnekkaammin neuvomaan, miten täällä pitää asioita hoitaa.
Toista Damokleen miekkaa roikottavat Suomen yllä sellaiset kansainväliset luottoluokittajat kuin Moody's, Standard & Poor's ja Fitch. Tälle markkinatalouden oligopolille hallitus on Lindströmin mukaan luvannut toteuttaa tarvittavat valtiontalouden sopeutustoimet.
Itse hän suositti Kataisen-Urpilaisen kabinetille maaliskuun kehysriihessä pikemmin menojen lisäleikkauksia kuin verojen kiristyksiä.
Täsmentämättä Lindströmiltä jäi, riittävätkö kolmen miljardin euron säästöt vai tarvitaanko Nordea-kollega Aki Kangasharjun väläyttämät kahdeksan miljardia.
Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan esityksen jälkeen ei tarvinnut kysellä, ketkä Suomessa työllistävät.
Raskaimman vastuun kantavat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka loivat viime vuosikymmenellä nettomääräisesti liki 110 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan Nokian, Itellan ja TeliaSoneran kaltaiset jätit vähensivät väkeään melkein 2 500:lla.
Pk-yritysten positiivisia suhdannenäkymiä varjostavat muun muassa maksuhäiriöiden kasvu ja krooniselta vaikuttava pula rahoituksesta.
Jälkimmäistä TOP:n toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario kommentoi harvinaisen vilpittömällä tunnustuksella. Pk-yritykset ovat pankeille kaikkein haasteellisimpia asiakkaita, koska niiden luotottaminen edellyttää rahalaitokselta vahvoja omia pääomia.
Loimaalaisen Pemamekin toimitusjohtaja Pekka Heikonen opasti satsaamaan automaatioon, osaamiseen ja erikoistumiseen – ja investoimaan matalasuhdanteessa, jotta yritys olisi nousukauden koittaessa iskukykyinen.
Teollisuuden hitsausautomaatioita valmistava yritys on kasvattanut liikevaihtoaan tällä vuosituhannella alle kymmenestä miljoonasta eurosta 40:een (tuotannosta 90 prosenttia vientiin). Kasvu on jatkunut lähes entiseen tahtiin myös viime vuosien finanssikriisin oloissa.
Ehkä Heikosta kannattaisi kuunnella.
Kokonaan eri asia, kannattiko kuunnella Kuntaliiton Timo Kietäväistä, jonka esittämät tilastot olivat täkäläisittäin vähemmän imartelevia.
Kas tässä: kuntien vuosikate prosentteina poistoista; V-S neljänneksi heikoin maakunta. Kuntatalouden yli-/alijäämä per asukas; V-S maan keskitasoa. Bkt:n reaalinen muutos 2000–2010; V-S kolmanneksi heikoin ja BTV-indeksi runsaat 0,4 pakkasella.
Onneksi maakuntajohtaja Juho Savolla oli positiivisempi tilannearvio.
Hänen SWOT-analyysinsä osoitti, että vuonna 2011 laadittu ja vuoteen 2030 ulottuva Varsinais-Suomen maakuntastrategia voi ja toimii hyvin.
Jos Nokia vastoin kirjauksia romahti, sitä isompi on strategistien ilo siitä, että Varsinais-Suomen ”väestön polarisoituminen ja radikalisoituminen” on pysynyt toistaiseksi aisoissa.
JUHANI HEIMONEN
juhani.heimonen@ts.fi
Kirjoittaja on TS:n pääkirjoitus- ja artikkelitoimituksen päällikkö.
