. Turun sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf toivoo, että kaupungin hyväksymät kaavapäätökset rauhoitettaisiin muutamaksi vuodeksi hallintovalituksilta. Näin helpotettaisiin kuntatalouden ahdinkoa ja nopeutettaisiin rakennushankkeita, joilla on iso merkitys työllisyydelle. (TS 12.1.).
Rosenlöfin hyväntahtoinen tarkoitus on vedota yhteiseen etuun. Hän muistuttaa aivan oikein, että rakentaminen on talouden elpymisen avain. On arvioitu, että yhden rakennusmiehen työpanos työllistää jopa viisi muuta, kun huomioon otetaan kerrannaisvaikutukset alihankinnoissa, rakennusteollisuudessa ja muissa liitännäiselinkeinoissa.
Turkulaiset valittivat vuosina 2001–2013 yhteensä 53 valtuusto- tai lautakuntatasolla hyväksytystä asemakaavasta. Oikeuskäsittelyssä niistä hylättiin 7,5 prosenttia eli neljä kappaletta: Kauppatori, Torinkulma, Kastarinkatu ja Atrium. Lisäksi nurin on mennyt Satava–Kakskerran osayleiskaava.
Asemakaavoja hyväksyttiin mainittuna ajanjaksona kaikkiaan 404. Luvusta voi laskea, että 87 prosenttia Turun asemakaavoista sai lainvoiman prosessin estämättä tai hidastamatta. Valituksiin kaatuneiden tapausten osuus on prosentin luokkaa.
Tilastojen valossa Rosenlöfin huoli valitusten turmiollisuudesta vaikuttaa hätävarjelun liioittelulta. Tosin määrä ei tässäkään kerro kaikkea. Neljästä tapauksesta ainakin kaksi ovat siksi laajakantoisia, että kaavan viivästymisellä on ollut harmillisen paljon kielteisiä seuraamuksia.
Rosenlöfin vetoomukselle on löytynyt Turussa kovin vähän ymmärrystä. Poliittiset kilpailijat ja kansalaisjärjestöt ovat tyrmänneet menettelyn kuntalaisten perusoikeuden rajoittamisena. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pentti Huovinen epäilee jopa, että moiset toivomukset johtavat entistä innokkaampaan valittamiseen.
Valitusoikeuteen kajoamisessa liikutaan demokratian ja oikeusvaltion kannalta herkällä alueella – vaikka se tehtäisiin vain toivomuksen luonteisesti. Toisaalta on muistettava, ettei hallinto-oikeus ota kantaa kaavojen sisältöön, vaan vain siihen, onko ne laadittu ja päätetty lainmukaisella tavalla.
Valtaosa Turun kaavavalituksista on johtanut ainoastaan päätösten lainvoimaisuuden viivästymiseen. Turun hallinto-oikeudessa juttujen käsittelyn mediaani on seitsemän kuukautta, Korkeimmassa hallinto-oikeudessa lähes vuosi.
Kansalaisten oikeutta ylemmän oikeusasteen valituksiin on jonkin verran rajoitettu. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin vuonna 2007 niin, ettei asemakaavavaiheessa voi pääsääntöisesti enää tehdä jatkovalitusta KHO:een asioista, jotka on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Eikä rakennuslupavaiheessa voi enää tehdä jatkovalitusta asioista, jotka on ratkaistu asemakaavassa.
Vaikka rajoitukset eivät ole olennaisesti lyhentäneet käsittelyaikoja, valitusoikeutta tulisi käyttää vain perustelluissa tapauksissa ja vastuullisesti. Oikeudellisesti arvokkaalta järjestelmältä murenee uskottavuus, jos siihen turvaudutaan vain haitanteon ja itselle epämieluisten kaavapäätösten viivyttämisen tarkoituksessa.
Tahallisen viivyttämisen paheeseen tosin voivat syyllistyä myös kaavaratkaisuja valmistelevat viranomaiset.
