Puheenvuoro
Satu Hakanurmi:

Videotarinat työstä käynnistävät oppimisprosessin niin kertojassa kuin kuulijoissa

PUHEENVUORO

Tarinoilla on keskeinen rooli ihmiselämässä. Ne luovat elämälle kokonaisvaltaista rakennetta, ennustettavuutta, merkityksiä ja mielekkyyttä. Tarinoiden kertominen käynnistää identiteettityön ja se on perusta toiminnallemme niin työelämässä kuin vapaalla.

Tutkin väitöskirjassani Digital Stories as a Tool for Learning at Work työelämässä oppimista, tarinankerronnan merkitystä toimijuuden rakentamisessa sekä digitaalisia tarinoita ilmaisun ja oppimisen foorumina.

Sosiaalinen media ja teknologinen kehitys ovat tehneet kenelle tahansa mahdolliseksi omien videotarinoiden tekemisen ja jakelun jopa globaalisti.

Tutkimukseni aikana liike-elämän yrityksen kahdeksan työntekijää osallistui digitaalisen tarinankerronnan työpajaan henkilöstönkeittämisprojektin päätteeksi. Toisessa työpajassa yhdeksän yliopisto-opettajaa perehtyi kestävän kehityksen opettamiseen ja digitaaliseen tarinankerrontaan sekä tekemällä henkilökohtaisen digitarinan että pohtimalla digitaalista tarinankerrontaa opetusmenetelmänä. Tutkimuksessani analysoin tarinankerrontaa prosessina ja syntyneitä digitaalisia tarinoita muun muassa ryhmäkeskustelua ja haastatteluita analysoimalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Digitaaliset tarinat ovat 2–3 minuutin pituisia omaelämäkerrallisia mini-dokumentteja. Kun työelämän asiantuntija kertoo videomuotoisia tarinoita työstään ja sen merkityksellisistä hetkistä, käynnistyy saman aihepiirin pohdinta yhteisöllisesti sekä tarinankertojan identiteettityö ja suuntautuminen tulevaan uudistuneena toimijuutena.

Tarinat työstä käsittelivät muun muassa työn tavoitteita, työhyvinvointia, rohkeutta uusien asioiden edessä ja vastoinkäymisten käsittelyä. Kuulijoissa kollegan tarinan kuuntelu käynnistää tarinan peilaaminen omiin kokemuksiin, arvoihin ja merkityksiin.

Työn muutoksien keskellä sekä yksilön että organisaation toimijuus uudistuu jatkuvasti. Lyhyet videotarinat käynnistivät niin arvopohjan yhteisen tarkastelun kuin toisten kokemuksista oppimisen.

Visuaalisten tarinoiden avulla oli kirjoitettuja tarinoita helpompi ilmaista muun muassa tunteita ja vaikeasti sanoitettavia asioita. Videotarinoiden tekeminen aikaansai luovan ja uppouttavan tilan merkityksien käsittelylle tuoreella tavalla. Henkilökohtaiset elämäntarinat saivat kuulijoissa aikaan samaistumisen kokemuksen.

Tarina on aina kertojansa valintojen lopputulos, mutta kertominen on vahvasti sosiaalinen tapahtuma. Kuulijat ovat joko konkreettisesti läsnä vaikuttamassa kertomiseen tai kertojan mielessä. Tämän pohjalta tarinaan mukaan valitaan asioita samalla kun jotakin jätetään kertomatta.

Menneiden tapahtumien ja kokemusten rinnalla kertoja rakentaa identiteettiään ja tulevaisuuden toimijuuttaan. Kertomisen aikana saatu palaute, niin sanallinen kuin sanaton, laittavat miettimään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Minun ja meidän tarinat sekoittuvat ja kertomisen tilasta tulee foorumi oppimiselle.

Kokemuksellinen oppiminen edellyttää kokemusten pohtimista yhdessä muiden kanssa. Tarinoiden avulla tämä käy luontevasti ja yhteisöllinen tarinankerronta käynnistyy kuin huomaamatta kun merkityksiä arvioidaan yhdessä tai asioille etsitään visuaalisia metaforia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työssä oppimisessa ja asiantuntijuuden kehittymisessä sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli ja visuaalisten tarinoiden rakentaminen laittaa arvioimaan arvoja, maailmankuvaa ja identiteettiä yhdessä.

Eri alojen tutkijoiden toisilleen jakamat tarinat kestävästä kehityksestä herättelivät ajattelemaan kestävää kehitystä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen dimension näkökulmista tutumman ekologisen dimension rinnalla. Eri tieteenalojen tutkijat ja opettajat kuvailivat tarinoiden katsomisen kokemuksiaan seuraavasti: ”olin yllättynyt miten paljon pystyin oppimaan videoita katsomalla… ” ”Minulla oli yleiskäsitys kestävästä kehityksestä, mutta opin sellaisia asioita materiaaleista ja muiden osallistujien tekemistä videoista, joita en ollut ennen edes ajatellut”.

Eri alojen arvojen, tavoitteiden ja käytäntöjen ymmärtäminen luo pohjaa yhdessä työskentelylle. On siis väliä, minkälaisia tarinoita työstämme kerromme, ja on tärkeää kuunnella työyhteisön erilaisia tarinoita.

Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori​ ja työskentelee asiantuntijana Digivisio 2030 –hankkeessa.eidän on otettava tosissamme yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistaminen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​