Putinin ulkomaiset apurit – Suomikaan tuskin on säästynyt Venäjän vakoilulta

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan yhdeksän vuotta sitten, minkä seurauksena länsimaat ovat asettaneet Venäjälle pakotteita yhdeksässä erässä. Vastavetona vakoojakoulutuksen saanut Venäjän presidentti Vladimir Putin on aktivoinut ulkomaista apuriverkostoaan.

Kremlin äänitorvet muodostavat Putinin ulkomaisen apuriverkoston äänekkäimmän osan. Eräät näistä torvista ovat alkaneet edustaa Venäjän Ukrainalta valtaamia alueita, toisten levittäessä sananvapauden suojissa Kremlin propagandaa.

Näitä torviakin vaarallisempi on Z-porukka, joka on häirinnyt Ukrainaa tukevaa suomalaisryhmää. Kansanedustaja Niina Malm kirjoitti kolumnissaan seuraavaa (Pulloposti 20.12.2022): ”… ryhmän asettamia Ukrainan lippuja löytyi turmeltuina ympäri Imatraa. On ollut lippujen repimistä, laiturin töhrimistä, laiton uhkaus ja yhteen Ukraina-julisteiden levittäjään käytiin jopa kimppuun.”

Z-porukan ohella maassamme toimii niin sanottuja hyödyllisiä idiootteja. Näitä höynäytettävissä olevia henkilöitä löytyy myös idänkauppiaittemme keskuudesta. He myyvät Venäjälle vientikiellossa olevia tuotteita Venäjän naapurimaihin, joista sanktioidut tavarat päätyvät Venäjälle.

Pakotteiden kiertoon viittaa esimerkiksi se, että puhelinlaitteiden ja niiden osien vienti Suomesta Venäjälle on supistunut tämän vuoden maalis-lokakuussa 90 prosenttia, mutta samanaikaisesti niiden vienti Kirgisiaan on viisinkertaistunut ja Kazakstaniin kasvanut 43-kertaiseksi.

Venäjä on kehittänyt sanktioidun teknologian hankintaansa siten, että Venäjän lukuun toimiva liikemies tekee ostoksensa lännessä, jonka jälkeen samainen henkilö vie tavarat mukanaan esimerkiksi Turkin kautta Venäjälle. Venäjän tuonti Turkista on nelinkertaistunut Venäjän hyökkäyssodan alettua.

Myös Ruotsin tuore vakoojapaljastus tuo mieleen kylmän sodan; Ruotsin tiedustelupalvelussa työskenteli Iranissa syntynyt Ruotsin kansalainen. Tämän henkilön oletetaan saavan tuomion törkeästä vakoilusta Venäjän hyväksi.

Suomikaan tuskin on säästynyt Venäjän vakoilulta. Vaikka puolustusvoimiemme ex-tiedustelupäällikön Georgij Alafuzoffin toiminnasta ei paljastunut Ruotsin kaltaista vakoiluskandaalia, Helsingin Sanomien toimittajalle luovutettu mystinen muistitikku ihmetyttää. Myös Matti Saarelaisen edesottamukset langettavat Venäjän tiedustelun kokoisen varjon Suomen turvallisuusrakenteiden ylle.

Venäjä on myös mitä ilmeisimmin pyrkinyt tunkeutumaan länsivaltioiden kansanedustuslaitoksiin. Europarlamentaarikko Eva Kailin käynnissä oleva lahjontaepäilytutkinta korostaa tarvetta seurata ulkomaisten tiedustelupalvelujen toimintaa Euroopan unionissa aiempaa tarkemmin. En nimittäin usko, että Venäjä toimisi Qataria puhtoisemmin, mutta luulen, että Venäjä toimii Qataria ammattitaitoisemmin – myös meillä Suomessa.

Koska kylmän sodan lieveilmiöt ovat palanneet, on syytä lisätä suomalaisen yhteiskunnan, kansanedustuslaitoksen ja liike-elämän tietoisuutta. Tosin tiedottaminen ja toimet vastavakoilussa sekä maamme rajalla eivät kuitenkaan yksin riitä. Lainsäädäntöämme ja sen käyttöä tulisi tiukentaa Putinin ulkomaisia apureita vastaan.

Emme saisi unohtaa, että Euroopan parlamentti ja eräät EU-maat ovat jo todenneet Venäjän olevan terrorismia tukeva valtio. Tarkoittaako tämä myös sitä, että Putinin ulkomaisista apureista tulee terrorismia tukevia henkilöitä?

Kirjoittaja on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori.