Puheenvuoro

Kansanterveystyön näkökulmaa laajennettava kohti koko elinympäristömme terveyttä ja hyvinvointia

PUHEENVUORO

Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki oli sodan jälkeisen Suomen merkittävin terveydenhuollon uudistus. Laki toi kuntiin terveyskeskukset, joihin oli helppo päästä, ja siirsi terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta sairauksien ja ongelmien ehkäisyyn.

Lähtötilanne oli huono. Suomessa oli korkea sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja työikäisten miesten elinajanodote oli eurooppalaisittain alhainen. Pohjoismaisessa vertailussa työikäisten miesten kuolleisuus oli yli kaksinkertainen verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.

Vuosikymmenten aikana kansanterveyden edistämiseksi tehty työ on tuottanut suomalaisille valtavasti hyvää: vastasyntyneen elinajanodote on noussut 1970-luvun alusta kymmenellä vuodella, työikäisten sairastuvuus merkittäviin kansansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, on laskenut huomattavasti ja sekä työikäisten että erityisesti eläkeläisten toimintakyky on parantunut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut käänne huonompaan. Elinajanodotteen kasvu on hidastunut, ja väestön toiminta- ja työkyvyn pitkään jatkunut koheneminen on jopa pysähtynyt.

Koronapandemian kaikkia vaikutuksia emme vielä tunne, mutta edellä mainittu trendi on ollut nähtävissä jo ennen pandemiaa.

Kansanterveyslain tehtävät siirtyvät sote-lakeihin – mitä tilalle?

Kansanterveyslain tehtävät siirtyvät vuodenvaihteen jälkeen sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uuteen lainsäädäntöön.

Riittääkö uudistus turvaamaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin myönteisen kehityksen?

Nykyinen globalisoitunut ja kriisialtis maailma vaatii uutta, laajempaa lähestymiskulmaa myös kansanterveystyöhön. Mukaan tulee ottaa vahva monitieteinen näkökulma ihmisten, eläinten ja koko eliöstön terveyteen.

Tämä planetaarinen terveys ja hyvinvointi sisältää luonnonvarojen käytön, ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset, ruokatuotannon ja sosiaalisen kestävyyden.

Väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukevat toimet ja aktiviteetit eivät yleisesti ottaen ole tautikohtaisia.

Valtaosaa kansantaudeista ja kansanterveysongelmista voidaan ehkäistä samoilla keinoilla:

turvaamalla terveyden kannalta suotuisat elinolot (koulutus, toimeentulo, asuminen, ympäristö, esteettömyys, osallisuus), edistämällä terveyttä tukevia elintapoja (ravitsemus, liikunta, uni, päihteettömyys, tupakattomuus) ja tarjoamalla hyvät peruspalvelut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on ollut kunnilla, joiden resurssit palveluiden järjestämiseksi ovat vaihdelleet huomattavasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin erot erityisesti eri sosioekonomisten ryhmien ja koulutusryhmien välillä ovat edelleen suuria, ja pandemia-aika on osaltaan kiihdyttänyt eriarvoistumista. Väestön vanhenemisen takia palveluiden tarve kasvaa merkittävästi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sote-uudistuksen tavoite on taata asukkaille yhdenvertaiset palvelut. Väestöterveyden kannalta ratkaisevaa on, miten sairauksien ehkäisy ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen onnistutaan pitämään tulevaisuudessakin vahvana ja vaikuttavana.

On ensiarvoisen tärkeää, että jokainen Suomessa asuva saa laadukasta ja tasavertaista hoitoa ja kuntoutusta niitä tarvitessaan. Väestöterveyden ylläpitäjinä elintavat, kuluttajavalinnat ja sairauksien riskitekijät ovat kuitenkin edelleen avainasemassa.

Kansanterveyslaki toi paljon uusia toimintamalleja, ja sen taustalla olleet ajatukset terveyttä edistävistä ja ylläpitävistä toimista ovat edelleen ajankohtaisia.

Suomi on ollut yhteiskuntapolitiikassa edelläkävijä korostaessaan terveys kaikissa politiikoissa -näkökulmaa ja hyvinvointitalousajattelua, jonka mukaan väestön hyvinvointi ja talous tukevat toisiaan.

Nyt näkökulmaa on edelleen laajennettava. Ihmisen ja luonnon terveys ovat riippuvaisia toisistaan. Keinot, joilla edistämme ihmisten terveyttä ja hyvinvointia esimerkiksi liikunnan tai ravitsemuksen keinoin, edistävät myös luonnon terveyttä.

Kun tunnistamme tämän keskinäisriippuvaisuuden, voimme aiempaa paremmin edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia ja samalla tukea hyvinvointiyhteiskunnan toimintakykyä kestävällä tavalla.

Markku Tervahauta on pääjohtaja ja Markku Peltonen tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
vexi
Entisajan ravinnollakin osuus sairasteluun
On muistettava, että käytännössä EU:hun liittymiseemme asti ruuan tuonti Suomeen oli estetty kovien suojatullien avulla, koska meillä oli jatkuvasti maatalouden yltuotantoa. Siitä piti syöttää omalle väestölle ensin mahdollismman paljon, jotta vientituella maaimalle myytävää ylijäämää jäisi vähemmän. Niinpä terveellinen ruokavalio oli Suomessa kallista, tai jopa mahdotonta. Kouluissa, varuskunnissa jne. syötettiin voita, kokomaitoa, kanamunia ja eläinrasvapitoista ravintoa. Laki pakotti elintarviketeollisuuden käyttämään ensisijaisesti eläinrasvoja tuotteidensa valmistukseen. Aikanaan oli siten myynnissä vaikkapa vain naudanrasvaan tehtyjä lihapiirakoita, ja kermajäätelöä. Kasvisrasvajäätelön valmistuksen aloitus vaati aikanaan lainmuutoksen. (!). Kun Norjassa syötiin vastaavana aikana russaati kalaa, meillä sen sijaan sianlihaa. Kolesterolipitoista kotimaista ravintoa Suomen kansalle aikanaan pakkosyöttäneitä poliitikkoja tuskin enää saadaan vastuuseen kansanterveyden huonontamisesta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Angus
Kuka tekee mitä
Oli hieman outoa, että kirjoittajat eivät maininneet mitenkään sitä, että sote-uudistuksessa ennaltaehkäisevä terveyspolitiikka jää suureksi osaksi edelleen kuntien kontolle. Se asia jotenkin häipyy tekstin taakse, ja lähes pelkästään puhutaan sote-sektorista - sikäli kuin puhutaan, sillä suureksi osaksi toimijat jäävät hämärän peittoon, niitä ei osoiteta eikä nimetä.

Koska ennaltaehkäisy tosiaan sivuaa kaikenlaisia elämänaloja eli kaikenlaisia politiikkoja, valtiollakin on osansa asiaan. Erityisesti muun julkisen sektorin kuin soten merkitys on suuri sellaisissa hyvin laajoissa kokonaisuuksissa kuin luonnonsuojelu ja luonnon käyttö tai liikenne, joihin sote-ala ei edes voi nimeksikään vaikuttaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.