Hintojen nousu haastaa lapsiperheitä – lapsilisien reaaliarvo noin 40 prosenttia alempi kuin 90-luvulla

PUHEENVUORO

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heijastunut poikkeuksellisen suurena energian, asumisen, liikkumisen ja ruuan hintojen nousuna. Vuositasolla inflaatio on kiihtynyt jo yli 8 prosenttiin eivätkä palkat pysy hintojen nousun perässä.

Hintojen poikkeuksellinen nousu vaikuttaa vahvasti lapsiperheiden toimeentuloon. Perheissä tuskaillaan suurten sähkölaskujen, kasvaneiden ruokamenojen ja asumiskulujen nousun kanssa. Perheiden taloushuolet ovat olleet esillä tänä syksynä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimeen ja chattiin tulleissa yhteydenotoissa aiempaa enemmän.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan, Kelan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Turun yliopiston tutkijoiden tuoreen arvion mukaan hintojen nousu on merkittävästi lisännyt lapsiperheköyhyyttä. Hintojen nousun myötä köyhien lapsiperheiden määrä on noussut 45 000:sta lähes 61 000:een ja köyhissä perheissä elävien lasten määrä 98 000:sta 129 000:een. Erityisen paljon on kasvanut yhden vanhemman perheiden köyhyys.

Sosiaaliturvajärjestelmää ollaan parhaillaan uudistamassa. Parlamentaarinen komitea asetettiin vuonna 2020 ja sen työ jatkuu aina vuoteen 2027. Komitean työtä tukee viisi jaostoa. Asumisen jaoston yhteyteen on asetettu runsaan vuoden ajaksi työryhmä, joka tarkastelee lapsiperheiden sosiaaliturvan uudistustarpeita.

Lapsiperheiden toimeentulon kannalta merkityksellisiä ovat sekä perhe-etuudet, kuten lapsilisä ja vanhempainpäivärahat että yleiset sosiaaliturvaetuudet, kuten asumistuki, työttömyysetuudet ja sairauspäivärahat. Esimerkiksi asumistuen tai työttömyysturvan mahdolliset leikkaukset vaikuttaisivat myös suureen määrään lapsiperheitä.

Onkin välttämätöntä, että sosiaaliturvan uudistuksessa myös lapsivaikutukset arvioidaan huolella. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste lapsiin vaikuttavissa päätöksissä. Tämä edellyttää lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia ja arvioinnin tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa.

Lapsiperheiden sosiaaliturvassa tarvitaan jatkossakin sekä kaikkia lapsiperheitä koskevia etuuksia – kuten lapsilisiä ja vanhempainpäivärahoja – että kohdennettuja tarveharkintaisia etuuksia, joissa otetaan huomioon perheiden erilaiset tilanteet ja tarpeet.

Perheiden monimuotoisuus on huomattavasti suurempi kuin nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän rakentamisen aikana. Noin kolmasosa lapsiperheistä on muita kuin kahden vanhemman ja heidän yhteisen biologisen lapsen tai lastensa perheitä.

Sosiaaliturvan uudistamisessa erityistä tarkastelua vaativat esimerkiksi yhden vanhemman perheet, vuoroasuvien lasten perheet, opiskelijalapsiperheet, perheet, joissa vanhempi tai lapsi on vammainen tai pitkäaikaissairas sekä perheet, joissa on pitkäaikaista työttömyyttä. Sosiaaliturva huomioi tällä hetkellä monet perhetilanteet huonosti.

Esimerkiksi yhden vanhemman perheissä köyhyys on huomattavasti yleisempää kuin kahden vanhemman perheissä, mutta askeleet tilanteen parantamiseksi ovat olleet vaatimattomia. Myös vuoroasuvien lasten perheiden parempi huomiointi etuusjärjestelmässä on edennyt hitaasti.

Lapsilisä on perhe-etuus, jolla tasataan lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Lapsilisää maksetaan kaikista lapsista. Tulonsiirto lapsiperheiden välillä tapahtuu muiden etuuksien, verotuksen ja asiakasmaksuvapautusten kautta.

Lapsilisään liittyy kaksi lapsiperheiden sisäistä tulonsiirtoelementtiä, jotka ovat porrastus lapsimäärän kasvaessa ja yksinhuoltajakorotus.

Lapsilisää ei ole sidottu indeksiin toisin kuin valtaosa sosiaaliturvaetuuksista. Lapsilisän määrä ei siis nouse hintojen nousun myötä. Lapsilisien reaaliarvo on inflaation ja lapsilisään aiemmin tehtyjen leikkausten vuoksi tällä hetkellä noin 40 prosenttia alempi kuin 1990-luvun puolivälissä.

Voidaankin pitää perusteltuna, että väliaikaisella lainmuutoksella toteutetaan lapsilisien maksaminen kaksinkertaisena nyt joulukuussa. Tämä kertaluonteinen korotus vastaa suunnilleen sitä, mitä lapsilisän reaaliarvo on laskenut pelkästään kuluvan vuoden aikana.

Lapsilisän reaaliarvo kuitenkin jatkaa alenemistaan. Tarvitaankin pysyviä toimia tilanteen korjaamiseksi. Lapsilisä on sidottava indeksiin ja lapsilisän tason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi tulee laatia tiekartta. Esillä on ollut muun muassa lapsilisän maksaminen korotettuna pikkulapsiperhevaiheessa ja lapsilisän ulottaminen 17-vuotiaisiin lapsiin. Molemmat olisivat perusteltuja uudistuksia.

Perheen elinkaarella pikkulapsiperhevaihe muodostaa suurimman köyhyysriskin, ja vanhempien elatusvastuu ulottuu myös 17-vuotiaisiin, ja silloin lapsesta seuraavat menot ovat korkeimmillaan.

Syntyvyys on laskenut Suomessa tuntuvasti. Aiempaa suurempi osa ihmisistä jää eri syistä lapsettomaksi. Vuonna 2010 syntyi vielä 61 000 lasta, kun viime vuonna syntyneitä oli 49 600. Kuluvana vuonna vauvoja syntynee alle 46 000.

Syntyvyyden raju aleneminen asettaa suuren haasteen koko yhteiskunnalle. Mistä saadaan tulevaisuuden työntekijät ja veronmaksajat? Ei ole realistista, että työperäisellä maahanmuutolla heitä voitaisiin saada Suomeen riittävästi.

Hyvällä perhepolitiikalla ja perheiden tukemisella voidaan edistää lapsitoiveiden toteutumista ja syntyvyyttä. Perheiden toimeentulon tukemisella on tässä tärkeä merkitys.

Kirjoittaja on johtava asiantuntija Mannerheimin Lastensuojeluliitossa.