Puheenvuoro

Läheisyys, kosketus, syli ja hellyys ovat edellytyksiä lasten turvallisuuden tunteelle ja oppimiselle – mutta uuden esiopetuksen suunnitelmasta ne puuttuvat

ALIO

Lapsiasiavaltuutetun lapsibarometrissa”Jos joku on mun lähellä, sillon mä en pelkää” (2022) yli 40 prosenttia 6–7-vuotiaista ei aina tuntenut oloaan turvalliseksi eskarissa. Neljännes lapsista kertoi, että pelkoon auttaa se, kun aikuinen halaa, silittää tai ottaa syliin.

Erityisesti hellyys painottui turvaa tuottavana asiana. Myös ystävän kosketus toi turvaa.

Turvallista kosketusta saanut lapsi on luottavainen myös hakiessaan ystävää itselleen, ja ystävät vastavuoroisesti luovat turvallisuutta.

Lasten viesti on selvä. Aikuisia ei pitäisi yllättää se, että lapset pelkäävät, koska lapsuuteen kuuluu pelätä kovia ääniä, vieraita ihmisiä ja vaihtuvia aikuisia, vihaisia eläimiä, pimeää, käärmeitä ja yksin jäämistä. Lisäksi tunteiden hallinta on kesken.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapset tarvitsevat paljon turvaa, rauhoittelua ja rauhoittumisen apua. Siinä eivät etäältä huikatut tsempit riitä, lapsi tarvitsee turvaa läheisyydestä.

Uuden kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteiden mukaan esiopetuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista, ja ne tulee myös pystyä pedagogisesti perustelemaan. Ohje koskee 5–6-vuotiaita pieniä lapsia. He eivät ole pikkuaikuisia.

Kuitenkin tästä 79-sivuisesta yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta puuttuvat käsitteet kosketus, läheisyys, syli tai hellyys. Lastenpsykiatriyhdistykseltä ei ole pienten lasten varhaiskasvatus- ja esiopetusohjeisiin kommentteja pyydetty, vaikka mielenterveysongelmat ovat yhteiskuntamme ojaan suistava kriisivoima.

Kosketus on ensiarvoisen tärkeää lapsen arjen sujumisen, tunteiden kanssa pärjäämisen ja oppimisen kannalta. Yhtä tärkeää se on itsetunnon, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Ei lasta voi säilöä eristyksissä, hänen pitää tuntea olevansa mukana ja turvassa.

Tunteiden säätelyssä, rauhoittumisessa ja oppimisessa auttaa aikuisen läheisyys ja kosketus, lähellä oleminen ja tunteita sanoittava ja säätelevä puhe (viitteet 1, 2, 3). Pikkulapsesta huolenpito tarkoittaa, että tämä tietää tasan tarkkaan missä on syli, johon juosta, kun pelottaa. Esikoulu on myös loistava paikka harjoitella suostumusta, kun lapselta kysytään aina, saako nyt halata.

Lapsen keskushermoston optimaaliselle kehitykselle ja sitä myötä myös oppimiselle on viimeaikaisten tutkimusten mukaan olennaista toisilta saadun kosketuksen riittävyys, joka aktivoi myös lapsen tunnesäätelyssä keskeisen mantelitumakkeen toimintaa ja aivojen mielihyvähormonien eritystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aikuisen kosketus ja fyysinen läheisyys ovat esikouluikäisen lapsen turvallisuudelle, rauhoittumiselle, tunteiden säätelylle ja siten psyykkiselle joustavuudelle ja oppimiselle olennaisen tärkeitä (viitteet 1, 2, 3).

Väestöliiton ”Lasten oikeus kehorauhaan ja häirintävapaaseen ympäristöön” -koulutuksen alussa 270 varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen ammattilaisesta vain 28 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteessä ”Ryhmässäni/luokassani kaikilla lapsilla on turvallista olla”.

Kosketusvaje on asia, joka näkyy kasvatusperinteissä. Ohessa ammattilaisen kommentti Väestöliiton kehotunnekasvatuksen koulutuksessa 2021:

”Syli, läheisyys ja erilaiset mielipiteet siitä on asia, johon olen törmännyt varhaiskasvatuksen parissa useasti. Edelleen jotkut sanovat, ettei lapsia saa ottaa syliin aina kun he pyytävät, jotteivät lapset opi jatkuvaan sylissä oloon. Tai että tiettyyn aikuiseen ripustautuvaa lasta ei pitäisi huomioida, vaan ohjata toimimaan toisen aikuisen kanssa.

Itse olen näistä asioista vahvasti eri mieltä. Syliin haluava lapsi tarvitsee sillä hetkellä syliä. Riittävä sylittely luo turvallisuuden tunteen, jonka myötä sylissä olon tarve tavallisesti vähenee luontevasti ilman pakkoa.”

Halipula vaivaa suurta osaa myös meistä aikuisista.

Voimme toki lopettaa empatian ja hellyyden, alkaa vaatia lasta toimimaan itseohjautuvasti, aikuisen pikku apulaisina, ja pitämään huolta vielä villeistä vierustovereistaankin. Siten ohjaamme burn outtiin ja masennukseen jo eskarilaisetkin.

Cacciatore on lastenpsykiatri ja Väestöliiton asiantuntijalääkäri ja Puura professori ja Lastenpsykiatriyhdistyksen puheenjohtaja.

Lähteet:

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nummenmaa ym. 2016: Social touch modulates endogenous μ-opioid system activity in humans.

Bales ym. 2018: Social touch during development: Long-term effects on brain and behavior.

Cascio ym. 2019: Social touch and human development.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​