Läheisyys, kosketus, syli ja hellyys ovat edellytyksiä lasten turvallisuuden tunteelle ja oppimiselle – mutta uuden esiopetuksen suunnitelmasta ne puuttuvat
ALIO
Lapsiasiavaltuutetun lapsibarometrissa”Jos joku on mun lähellä, sillon mä en pelkää” (2022) yli 40 prosenttia 6–7-vuotiaista ei aina tuntenut oloaan turvalliseksi eskarissa. Neljännes lapsista kertoi, että pelkoon auttaa se, kun aikuinen halaa, silittää tai ottaa syliin.
Erityisesti hellyys painottui turvaa tuottavana asiana. Myös ystävän kosketus toi turvaa.
Turvallista kosketusta saanut lapsi on luottavainen myös hakiessaan ystävää itselleen, ja ystävät vastavuoroisesti luovat turvallisuutta.
Lasten viesti on selvä. Aikuisia ei pitäisi yllättää se, että lapset pelkäävät, koska lapsuuteen kuuluu pelätä kovia ääniä, vieraita ihmisiä ja vaihtuvia aikuisia, vihaisia eläimiä, pimeää, käärmeitä ja yksin jäämistä. Lisäksi tunteiden hallinta on kesken.
Lapset tarvitsevat paljon turvaa, rauhoittelua ja rauhoittumisen apua. Siinä eivät etäältä huikatut tsempit riitä, lapsi tarvitsee turvaa läheisyydestä.
Uuden kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteiden mukaan esiopetuksessa kaikkien työtapojen tulee tukea lapsen kehitystä ja oppimista, ja ne tulee myös pystyä pedagogisesti perustelemaan. Ohje koskee 5–6-vuotiaita pieniä lapsia. He eivät ole pikkuaikuisia.
Kuitenkin tästä 79-sivuisesta yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta puuttuvat käsitteet kosketus, läheisyys, syli tai hellyys. Lastenpsykiatriyhdistykseltä ei ole pienten lasten varhaiskasvatus- ja esiopetusohjeisiin kommentteja pyydetty, vaikka mielenterveysongelmat ovat yhteiskuntamme ojaan suistava kriisivoima.
Kosketus on ensiarvoisen tärkeää lapsen arjen sujumisen, tunteiden kanssa pärjäämisen ja oppimisen kannalta. Yhtä tärkeää se on itsetunnon, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvalliseen oppimisympäristöön. Ei lasta voi säilöä eristyksissä, hänen pitää tuntea olevansa mukana ja turvassa.
Tunteiden säätelyssä, rauhoittumisessa ja oppimisessa auttaa aikuisen läheisyys ja kosketus, lähellä oleminen ja tunteita sanoittava ja säätelevä puhe (viitteet 1, 2, 3). Pikkulapsesta huolenpito tarkoittaa, että tämä tietää tasan tarkkaan missä on syli, johon juosta, kun pelottaa. Esikoulu on myös loistava paikka harjoitella suostumusta, kun lapselta kysytään aina, saako nyt halata.
Lapsen keskushermoston optimaaliselle kehitykselle ja sitä myötä myös oppimiselle on viimeaikaisten tutkimusten mukaan olennaista toisilta saadun kosketuksen riittävyys, joka aktivoi myös lapsen tunnesäätelyssä keskeisen mantelitumakkeen toimintaa ja aivojen mielihyvähormonien eritystä.
Aikuisen kosketus ja fyysinen läheisyys ovat esikouluikäisen lapsen turvallisuudelle, rauhoittumiselle, tunteiden säätelylle ja siten psyykkiselle joustavuudelle ja oppimiselle olennaisen tärkeitä (viitteet 1, 2, 3).
Väestöliiton ”Lasten oikeus kehorauhaan ja häirintävapaaseen ympäristöön” -koulutuksen alussa 270 varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen ammattilaisesta vain 28 prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteessä ”Ryhmässäni/luokassani kaikilla lapsilla on turvallista olla”.
Kosketusvaje on asia, joka näkyy kasvatusperinteissä. Ohessa ammattilaisen kommentti Väestöliiton kehotunnekasvatuksen koulutuksessa 2021:
”Syli, läheisyys ja erilaiset mielipiteet siitä on asia, johon olen törmännyt varhaiskasvatuksen parissa useasti. Edelleen jotkut sanovat, ettei lapsia saa ottaa syliin aina kun he pyytävät, jotteivät lapset opi jatkuvaan sylissä oloon. Tai että tiettyyn aikuiseen ripustautuvaa lasta ei pitäisi huomioida, vaan ohjata toimimaan toisen aikuisen kanssa.
Itse olen näistä asioista vahvasti eri mieltä. Syliin haluava lapsi tarvitsee sillä hetkellä syliä. Riittävä sylittely luo turvallisuuden tunteen, jonka myötä sylissä olon tarve tavallisesti vähenee luontevasti ilman pakkoa.”
Halipula vaivaa suurta osaa myös meistä aikuisista.
Voimme toki lopettaa empatian ja hellyyden, alkaa vaatia lasta toimimaan itseohjautuvasti, aikuisen pikku apulaisina, ja pitämään huolta vielä villeistä vierustovereistaankin. Siten ohjaamme burn outtiin ja masennukseen jo eskarilaisetkin.
Cacciatore on lastenpsykiatri ja Väestöliiton asiantuntijalääkäri ja Puura professori ja Lastenpsykiatriyhdistyksen puheenjohtaja.
Lähteet:
Nummenmaa ym. 2016: Social touch modulates endogenous μ-opioid system activity in humans.
Bales ym. 2018: Social touch during development: Long-term effects on brain and behavior.
Cascio ym. 2019: Social touch and human development.
