Aliot

HPV:n aiheuttamat syövät voidaan hävittää rokottamalla – Suomen sitouduttava EU:n ja WHO:n tavoitteisiin

ALIO

Euroopan Unionin syöväntorjuntaohjelman yksi kärkihankkeista tähtää ihmisen papilloomaviruksen (HPV, human papilloomavirus) aiheuttamien syöpien hävittämiseen vuoteen 2030 mennessä EU:n alueella. EU:n tavoitteena on yli 90 % rokotuskattavuus tytöillä ja merkittävästi nostaa poikien rokotuskattavuutta.

Myös Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on kohdunkaulan syövän eliminoiminen vuoteen 2030 mennessä. Sen sisältönä on kolme pääkohtaa: vähintään 90 % maailman tytöistä tulisi olla rokotettuina ennen 15 vuoden ikää, kohdunkaulasyövän seulontaan tulisi olla osallistunut vähintään 70 % naisista ennen 35 vuoden ikää ja uudestaan 45 vuoden iässä ja vähintään 90 % kohdunkaulasyövän esiasteista ja syövistä tulisi olla hoidettuna.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

HPV:n aiheuttama tautitaakka on suuri. Noin 80 % ihmisistä sairastaa HPV-infektion jossain elämänvaiheessa ilman rokotetta. Vaikka infektio usein paranee, osalla se pitkittyy ja johtaa syövän esiasteisiin ja edelleen hoitamattomana syöpään.

Kohdunkaulan syövän lisäksi HPV-infektio aiheuttaa sukuelinalueella ulkosynnytinten, emättimen, peniksen ja peräaukon syöpiä. Pään ja kaulan alueen syövistä noin kolmannes on HPV:n aiheuttamia. HPV:n vallitsevuus on suurin suunielun syövissä (36 % -58 %). HPV aiheuttaa myös kondyloomia.

Laajamittaiset kohdunkaulasyövän seulonnat otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla, jolloin ei vielä edes ymmärretty HPV:n yhteyttä syövän aiheuttajana. Seulontaohjelman ansiosta kohdunkaulasyöpien määrä väheni dramaattisesti ja nykyään vuosittain niitä todetaan alle 200.

Seulonta onkin siirtänyt huomion kohdunkaulasyövästä sen esiasteiden hoitoon. Vuosittainen kohdunkaulasyöpien esiasteiden hoitojen määrä on Suomessa noin 3000. Lisäksi seulapositiivisia seurattavia potilaita on noin 30 000.

On hyvä huomioida, että seulontaa ei ole tarjolla kuin kohdunkaulasyövän osalta. Muille HPV-liitännäisille syöville organisoidun seulonnan mahdollisuudet esimerkiksi peniksen, peräaukon tai suunielun syövän estämisessä ovat huonot.

HPV-infektion merkitys kohdunkaulasyövän syntymisen edellytyksenä esitettiin 1970-luvulla ja vasta vuonna 1995 Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) julisti papilloomaviruksen karsinogeeniksi eli syöpää aiheuttavaksi tekijäksi. Keksintöä pidettiin merkittävänä, sillä se mahdollisti rokotteen kehittämisen HPV-liitännäisten tautien ehkäisemiseksi.

Saksalaiselle virologille Harald zur Hausenille myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto HPV-rokotteisiin johtaneesta tutkimustyöstä vuonna 2008. Suomalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti HPV-tutkimukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turkulainen tutkijapariskunta professorit Stina ja Kari Syrjänen tunnetaan maailman HPV-tiedeyhteisöissä arvostettuina suun alueen HPV:n pioneeritutkijoina jo 70-luvulta alkaen.

Rokotteen kehittäminen ja käyttöönotto on ollut menestystarina. Se on luonut toivoa HPV-infektion ja siihen liittyvien kalliiden ja inhimillistä kärsimystä aiheuttavien sairauksien juurimisesta maailmasta. Vaikka kohdunkaulasyövän seulonta on tärkeää, siinä on kyseessä jo sairauden hoito.

Rokottaminen sen sijaan on ennaltaehkäisyä, joka kohdistuu syövän aiheuttajaan ja mahdollistaa jo syövän esiasteiden ja syövän synnyn ehkäisemisen. Ensimmäinen HPV-rokote hyväksyttiin vuonna 2006.

HPV-rokotteita on tähän asti mennessä annettu yli 270 miljoonaa annosta maailmassa ja HPV-rokotteen tehosta ja turvallisuudesta on enemmän tutkimustietoa kuin yhdestäkään muusta rokotteesta.

HPV-rokote antaa suojaa useita syöpiä vastaan. Suomessa kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan yhdenvertaisesti oikeus HPV-rokotteeseen. Suomen rokotusohjelma alkoi vuonna 2013 ja pojat liitettiin ohjelmaan vuonna 2020.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos on tehnyt ansiokasta työtä HPV-rokotustietoisuuden lisäämiseksi. Tästä huolimatta rokotuskattavuutemme jää EU:n ja WHO:n asettamia tavoitteita selvästi pienemmäksi.

Rokotuskattavuudessa on myös huomattavia alueellisia eroja. Korkea rokotuskattavuus kaikilla sukupuolilla olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää hyvän laumasuojan saavuttamisessa.

Vaikuttaakin, että HPV-rokotteen mahdollisuutta estää HPV infektio ja siihen liittyvät syövät ei ole vielä täysin Suomessa ymmärretty. Tietoisuutta pitääkin lisätä ja Suomen tulee sitoutua EU:n ja WHO:n HPV:n eliminoimiseksi asetettuihin tavoitteisiin.

Kirjoittaja on LT, naistentautien erikoislääkäri ja Kansallisen HPV-verkoston jäsen

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.