Puheenvuoro

Korona-aikana turkulais- ja naantalilaislasten turvallisuuden

tunne oli korkea – mutta myös huoli muista ihmisistä

JANE ILTANEN
Lasten kokemaa turvattomuutta, huolta ja pelkoa ei saa sivuuttaa, vaan sitä tulisi käyttää hyväksi lapsia koskevan päätöksenteon valmistelussa ja toteutuksessa, sanoo kirjoittaja.
Lasten kokemaa turvattomuutta, huolta ja pelkoa ei saa sivuuttaa, vaan sitä tulisi käyttää hyväksi lapsia koskevan päätöksenteon valmistelussa ja toteutuksessa, sanoo kirjoittaja.

ALIO

Hyvää tarkoittavien ja osin välttämättömien rajoitusten kääntöpuolena on todettu muun muassa kasvaneita mielenterveyden ongelmia, yksinäisyyden lisääntymistä ja koulumenestyksen heikkenemistä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt koronakriisin vaikutukset lasten kokemaan turvattomuuteen ja huoliin.

Lapsuus nähdään tavallisesti kehitysvaiheena, joka valmistaa lapsen aikuisuuteen ja johon sisältyy ajatus tulevaisuuden hyvinvoinnista. Tällainen näkemys unohtaa usein lapsen nykyhetken toimijana, hänen omat näkemyksensä elämästään ja hyvinvoinnistaan tässä ja nyt. Lapsuuden olosuhteet ja kasvuympäristö, esimerkiksi elinympäristön turvallisuus, koulunkäynti, vapaa-aika ja harrastaminen sekä sosiaaliset suhteet muodostavat lapsen hyvinvoinnin peruspilarit.

Tiukka arjen perustoimintojen ja rutiinien rajoittaminen on usein suorasti tai epäsuorasti yhteydessä hyvinvointiin. Koronavaikutusten merkitykset lasten hyvinvoinnille nostettiin jo ensimmäisenä koronakeväänä selvitykseen myös Sanna Marinin hallituksessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

STM asetti toukokuussa 2020 kansallisen lapsistrategian valmistelun yhteyteen työryhmän lapsen oikeuksien ja lasten sekä perheiden hyvinvoinnin selvittämiseksi sekä vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa.

Työryhmän loppuselvityksessä todettiin, että rajoitustoimenpiteiden nopea aikataulu johti riittämättömään lapsivaikutusten arviointiin. Rajoitustoimia koskevan päätöksenteon tueksi ei myöskään kerätty lapsilta ja nuorilta tietoja eikä selvitetty heidän näkemyksiään.

Tätä tietovajetta paikkasi osaltaan vuoden 2021 keväällä toteutettu Lasten maailmat Covid 19 -kyselytutkimus. Tutkimus on osa kansainvälistä Children’s Worlds -hanketta, johon Suomesta osallistui kaksi kaupunkia, Turku ja Naantali. 1003 vastaajan otos sisältää 9–12-vuotiaiden lasten mielipiteitä ja kokemuksia korona-ajalta heidän elämästään yleensä, hyvinvoinnistaan, huolistaan ja turvallisuuden tunteestaan.

Koronakriisin aikana edellytykset turvalliseen kasvuympäristöön heikentyivät, mutta Lasten maailmat -tutkimus osoitti valtaosan lapsista kokevan olonsa turvalliseksi kotona ja koulussa sekä liikkuessaan kodin ympäristössä. Myös ystävien kanssa oleminen koettiin pääosin erittäin turvalliseksi (61%).

Korona-ajan tyytyväisyys omaan turvallisuudentunteeseen oli niin ikään korkea. Tarkastelu taustamuuttujien (ikä, sukupuoli, perhe- ja asuinmuoto, taloustilanne) suhteen ei eritellyt kokemusta turvallisuudesta.

Tulosten vertaaminen edelliseen tutkimusaaltoon (2018–2019) näyttää tulosten pysyvän pääosin saman suuntaisina, mutta kouluturvallisuus laski koronatutkimuksessa merkittävästi turkulaislasten kokemuksissa, 58 prosentista 44:ään.

Kyse laskusta ei ehkä kerro niinkään siitä, että turvallisuuden taso kouluissa olisi heikentynyt, vaan se heijastanee lasten huolta koronan tarttumisesta koulussa. Nimittäin lapsista ne, jotka olivat huolissaan siitä, että tartuttavat muita koronaan, kokivat enemmän turvattomuutta koulussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Huoli onkin turvallisuuden rinnalla keskeinen hyvinvoinnin kokemusta määrittävä tekijä. Kyselyssä selvitettiin huolenaiheita sekä koronaan liittyen että muita elämään liittyviä huolia.

Huolen tasoa nollasta kymmeneen mittaavalla asteikolla lapset eivät olleet kovin huolissaan koronasta yleensä (keskiarvo 4,73). Lasten vastauksista heijastui enemmänkin epäitsekkyys ja altruismi, sillä suurinta huolta he kantoivat siitä, että joku tuttu ihminen sairastuu koronaan (keskiarvo 6,1) tai he itse tartuttavat muita ihmisiä (keskiarvo 5,1).

Koronahuolien rinnalla tuloksissa korostuu huoli läheisten turvallisuudesta ja sodanuhasta. Yli kolmannes kyselyyn osallistuneista lapsista ilmoitti kokevansa huolta perheenjäsentensä turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta.

Erittäin yllättävä tulos liittyi huoleen sodan puhkeamisesta Suomessa tai Euroopassa. Lapsista 30 prosenttia oli huolissaan sodasta Suomessa ja neljännes sodanuhasta Euroopassa, vaikka kyselyn ajankohtana Venäjä ei ollut aloittanut hyökkäyssotaansa Ukrainaan. Vertailun vuoksi, vuonna 2020 Ylen teettämässä pelot ja haaveet kyselytutkimuksessa aikuisista alle 10 prosenttia oli huolissaan sodasta tai sodan uhasta.

Hieman yllättävä oli myös tulos pandemioita kohtaan tunnetusta vähäisestä huolesta. Vain neljäsosa ilmoitti koronan jyllätessä olevansa asiasta huolissaan, yhtä moni koki huolta kansainvälisestä terrorismista. Koulu-uhkauksista, nettikiusaamisesta tai ulkonäön merkityksen korostumisesta huolta kantoi niin ikään lapsista neljännes. Huolikysymykset ovat luonteeltaan abstrakteja, ja 10-20 prosenttia lapsista valitsi en osaa sanoa -vaihtoehdon.

Koronan jälkihoidossa lasten kokemaan turvattomuuteen ja huoliin pitää suhtautua vakavasti. Kuten terveyden myös turvallisuuden tunteen katoamisen huomaa vasta, kun sen menettää, eikä sen takaisin saaminen käy hetkessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapset ovat hyvin tietoisia maailman tilanteesta ja ongelmista, mikä heijastuu lasten turvallisuuden ja huolien kokemuksiin. 2020-luvun alkua leimannut kriisiaika on lapsen elämässä pitkä: siirtymät koronakriisistä sodankäyntiin Euroopassa mukaan lukien energiakriisi jättävät jälkensä lasten ja perheiden elämään vielä pitkäksi aikaa. Siksi lasten kokemaa turvattomuutta, huolta ja pelkoa ei saa sivuttaa, vaan sitä tulisi käyttää hyväksi lapsia koskevan päätöksenteon valmistelussa ja toteutuksessa.

Kirjoittaja on Suomen koordinoija Lasten maailmat -tutkimuksessa ja Turun yliopiston dosentti.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.