Puheenvuoro

Monialaiset yhteistyöverkostot ovat ratkaisu kestävään kasvuun

PUHEENVUORO

Suomi on jäämässä jälkeen maailman kärkimaista, kun tarkastellaan kansainvälisesti yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) käyttämiä menoja sekä menojen kehitystä. Rahallisten investointien lisäksi menestyminen vaatii kykyä rakentaa alueellisia, monialaisia yhteistyöverkostoja.

Hallitus on onneksi asettanut tavoitteekseen nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin nykyisestä 2,7 prosentista vuoteen 2030 mennessä.

Kansainvälisessä tarkastelussa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan menot ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta menojen kehitys on ollut laskeva. Suomi on tippumassa johtavien maiden joukosta.

Hallituksen tiekartassa todetaan, että kunnianhimoinen, kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteiskunnan uudistumista tukeva toiminta edellyttää varmaa, korkeatasoiselle osaamiselle rakentuvaa perustaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toimintaympäristön muutokset sekä monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen edellyttävät laajapohjaista yhteistyötä, monialaista lähestymistapaa sekä verkottunutta, eri toimijoiden ja alueiden vahvuuksiin kiinnittyvää toimintatapaa. Toimivimmat ratkaisut syntyvät juuri monialaisessa yhteistyössä, eivätkä yksittäisen tutkijan, korkeakoulun, yrityksen tai muun toimijan pöydällä.

Ekosysteemit ovat yksi keino hahmottaa verkostoissa tapahtuvaa TKI-toimintaa. Monialaisiin verkostoihin tai TKI-ekosysteemeihin kuuluvien toimijoiden yhteistyö edellyttää vastavuoroisuutta: kukin toimija tuo mukanaan oman osaamisensa ja verkostonsa. Monialaiset TKI-ekosysteemit voivat siis aikaansaada sekä jäsenilleen että ympäröivälle yhteiskunnalle moninkertaisia hyötyjä.

Hyvä esimerkki alueellamme toimivasta TKI-ekosysteemistä on autonomisen merenkulun ympärille rakentunut yhteistyöverkosto, jonka korkeakoulu- ja yritysyhteistyö on houkutellut maailman suurimpiin soveltavan teollisuustutkimuksen laitoksiin kuuluvan saksalaisen Fraunhofer Gesellschaftin perustamaan yksikön Turkuun. Novia AMK toimii tämän Fraunhofer FIP-S2 -yksikön isäntäorganisaationa.

TKI-ekosysteemien rakentaminen edellyttää konkreettista jalkatyötä. Se vaatii avointa ja laajaa keskustelua tieteenvälisten raja-aitojen madaltamiseksi, ymmärrystä verkostomaisen yhteistyön eduista, ja lopulta keskinäistä toimijoiden välistä luottamusta. Vaikka TKI-ekosysteemit voivat olla teemoiltaan erilaisia, niitä yhdistää selkeä toimintaympäristöstä nouseva kehittämistarve.

Turun ammattikorkeakoululla on pitkä kokemus projektijohtamisesta ja verkostomaisesta yhteistyöstä varsinaissuomalaisten yritysten, Turun kaupungin, seutukaupunkien ja alueen muiden korkeakoulujen kanssa. Yhteistyöalustoina ovat toimineet muun muassa Teknologia-, Terveys- ja Kulttuurikampukset sekä lukuisat yhteiset TKI-hankkeet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun talousalueen vahvuuksista ja osaamiskärjistä kumpuavat alueelliset TKI-ekosysteemit, kuten puhtaaseen energiaan, akkuteknologiaan, lisäävään valmistukseen, Saaristomereen tai langattomaan teknologiaan liittyvät yhteistyöverkostot. Näistä voimme olla ylpeitä.

Ekosysteemit tuovat alueelle lisää rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, luovat mahdollisuuden reagoida nopeammin toimintaympäristön muutoksiin sekä parantavat alueen yritysten resilienssiä nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa. Lisäksi ne houkuttelevat kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia alueelle sekä parantavat näin huippuosaajien työllistymismahdollisuuksia.

Nykyisessä kilpailutilanteessa onnistuminen vaatii ekosysteemitoimijoilta yhteistä päämäärää, yhteistyöhalukkuutta ja konkreettisia tekoja.

Kansainvälisesti kilpailukykyinen ja yhteiskunnan uudistumista tukeva TKI-toiminta rakentuu yhdessä pala palalta. Strateginen kehittämistyö tähtää parhaimmillaan parempaan tulevaisuuteen: meidän on katsottava yhdessä pidemmälle ja ajateltava hiukan laajemmin, jotta osaamme ratkaista edessämme olevat haasteet kestävällä tavalla ja luoda samalla puitteet kestävälle kasvulle.

Kirjoittajat: Katariina Kiviluoto, erityisasiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu. Johanna Krappe, kumppanuus- ja kehittämispäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu. Juhani Soini, vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.