TURUN KAUPUNGINTEATTERI. Taiteellinen kunnianhimo ei aina johda aineelliseen menestykseen. Toisinaan käy juuri päinvastoin. Se on saatu tuta Turun kaupunginteatterissa, joka on yrittänyt urhoollisesti kuroa umpeen taloutensa ammottavaa alijäämää.
Vaillinkia on kertynyt kolmelta viime vuodelta yhteensä 916 000 euroa. Teatterin vuosibudjetti liikkuu seitsemän miljoonan tietämissä.
Vajetta oli määrä supistaa tänä vuonna 120 000 eurolla. Säästöt ovat kuitenkin karanneet tavoittamattomiin syistä, joista hallintojohtaja Jere Pensikkala mainitsee ”yllättävät palkkakulut” (TS 17.12.). Vakituisen väen tilalle on jouduttu pestaamaan sijaisia ja vierailijoita muun muassa sairaustapausten vuoksi.
Selitys verhoaa häveliäisyydellä erityisesti yhtä tuotantoa. Ukrainalaisen Andriy Zholdakin ohjaamasta Kirsikkapuistosta kaupunginteatteri kirjasi lähes puolen miljoonan euron nettotappion: lipputulot jäivät reilut 300 000 euroa alle ja kulut 170 000 euroa yli budjetoidun.
Anton Tšehovin klassikko jalostui shamaanimaisenZholdakin käsittelyssä taiteelliseksi elämykseksi, josta suuri yleisö ei ymmärtänyt innostua. Nelituntisen näytelmän näki 6366 lipun lunastanutta katsojaa. Suomalaisen teatteritaiteen ikuiseksi arvoitukseksi jää, miten kassa olisi kilissyt, jos esityksiä olisi venytetty ohjaajan suunnittelemaan kahdeksaan tuntiin.
taiteelliseksi elämykseksi, josta suuri yleisö ei
ymmärtänyt innostua.”
Teatterinjohtaja Raija-Liisa Seilon mukaan lipputuloja lähdettiin budjetoimaan Zholdakin aiemmin ohjaaman Anna Kareninan menestykseen tukeutuen. Vertailukohteen valinta ei olisi voinut pahemmin epäonnistua. Huikean suositun Tolstoi-dramatisoinnin oli nähnyt runsaat 18 000 teatterin harrastajaa.
Kirsikkapuiston muhkeimmat budjetin ylitykset, noin 85 000 euroa, aiheutuivat henkilöstökuluista. Ylipitkän teoksen ennakoitua lukuisammat harjoitukset teettivät ylitöitä, joihin teatterin johto sanoo olleensa voimaton puuttumaan. Näin maineikas dramaturgi ja kohuohjaaja, joka omasta palkkiosta on visusti vaiettu, sai toteuttaa kutsumustaan euromääräisten realiteettien häiritsemättä.
Kaiken jälkeen herää kysymys, onko taiteellinen vapaus ja taloudellinen vastuu sovitettavissa yhteen niin, että tällaiset budjettikatastrofit kyetään välttämään.
Teatterintekijä, joka haluaa ainoastaan miellyttää yleisöä on yhtä hakoteillä kuin kollegansa, joka esittää taiteellisesti tinkimätöntä tuotantoa tyhjille katsomoille.
Turun kaupunginteatterin kaltaisen kulttuurilaitoksen johdosta pitää löytyä osaamista, jolla taiteellisiin valintoihin liittyvät taloudellisesti riskit hallitaan. Nyt 900 000 euron alijäämä jää veronmaksajien piikkiin.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että ensi vuonna osakeyhtiöksi muuttuva Turun kaupunginteatteri Oy ei ota vastaan edeltäjänsä runsasta huomenlahjaa.
