Pitäisikö tietää, miksi joulua vietetään? Mitä hyötyy siitä, että tunnistaa joulun lainasanaksi ja oivaltaa, että sana on samaa perää kuin juhla?
Mitä iloa on muistaa piin arvo, ellei työkseen opeta matematiikkaa?
Yleissivistykseen kuuluu suuria kokonaisuuksia, jotka auttavat hahmottamaan omaa paikkaa maailmassa. Laajaan sivistykseen sopii myös lukematon määrä pikkutietoa. Kaikki tieto ei ole välttämätöntä, mutta turhalta tuntunut detalji voi yllättäen olla elintärkeä.
LUKIOUUDISTUSRYHMÄN työ julkistettiin viikolla. Ensimmäiset kommentit ovat olleet ristiriitaisia. Lukiolaisten liiton arviot erottuivat myönteisinä. Monet muut olivat epäilevämpiä.
Lukio-opintojen tuntijaoksi tarjotaan kolmea vaihtoehtoa, joissa kantavana ajatuksena on valinnaisuus.
Mahdollisuus tehdä valintoja lisää motivaatiota, mikä on hyvä. Huonoa on se, jos valinnat kaventavat yleissivistystä.
Ei voi olla järkevää tarjota koulutusta, joka sulkee pois kaiken vaikean, epäkiinnostavan tai valintahetkellä turhalta tuntuvan.
Yksi vaihtoehdoista supistaa pakollisten kurssien määrää kahdellatoista, toinen kymmenellä ja kolmas noin kolmella. Pudotus nykyisestä on suuri, sillä kursseja on viitisenkymmentä.
ILMAN HISTORIAA, biologiaa, kemiaa, fysiikkaa, maantiedettä, yhteiskuntaoppia, psykologiaa tai filosofiaa ihminen toki voi elää.
Historiattomuus kuitenkin tyhmistää, ja biologiaa ymmärtämätön voi jäädä uskomusten varaan.
Lukiolla on laissa asetettu koulutustehtävä, joka pohjaa yleissivistykseen. Toivottavasti laaja-alaisen koulutuksen ja osaamisen supistus ei kuvasta ajan arvoja.
Oudointa työryhmän esityksessä on karsia muutoin rajusti, mutta jättää uskonto ja terveystieto kaikissa vaihtoehdoissa pakollisiksi, koska niistä on erikseen säädetty lukiolaissa. Selitys ontuu. Jos suuria muutoksia aiotaan tehdä, myös lukiolaki pitää avata.
ILMASTONMUUTOSKIISTELYtai ajoittain kiihkeänä käyvä rokotekeskustelu ovat loistoesimerkkejä siitä, miten tärkeää tutkittu tieto on.
Kun tutkijat ja kansainvälisen tieteellisen vertailun kestävät tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutos on todellinen, on helpompi jättää periaatteellinen mutta pelkkä spekulaatio omaan arvoonsa.
Rokotusten ansiosta on saatu lääketieteellisiä voittoja, ja sairauksia on kyetty ehkäisemään. Vaikutukset ovat merkittäviä myös yhteiskunnallisesti. Rajukaan pandemia ei enää pyyhkäise maapallolta kymmeniä miljoonia ihmisiä, kuten musta surma aikoinaan.
Sikainfluenssarokotteen haittavaikutuksena syntynyt narkolepsia on todellinen. Vaikka surulliset sairaustapaukset ovat aiheuttaneet inhimillistä kärsimystä, rokoteohjelmien tärkeyttä väestötasolla ne eivät kumoa.
Kriittinen kannattaa olla myös silloin, kun asiantuntijoiden ja maallikkojen faktat ovat yhtä tosia.
Jos keskustelussa toisen mielipide perustuu tutkittuun ja toisen mutu-tietoon, kumpaa kannattaisi kuunnella?
ALUN KYSYMYKSEENlöytää vastauksen myös Wikipediasta: Joulu on vuosittain vietettävä juhla, jossa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (yule), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri.
Kuulostaa tutulta. Pelkän Wikipedia-tiedon varaan ei kannata jäädä. Onneksi joulua käsittelevää tietokirjallisuutta on runsaasti tarjolla.
RIITTA MONTO
Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.
riitta.monto@ts.fi
Twitter: @RiittaMonto
