Puheenvuoro

Elämän parasta aikaa vai pudotus yksinäisyyteen? – Opiskelijoiden yhteisöllisyyden vahvistaminen on aiempaa tärkeämpää

PUHEENVUORO

Pian kymmenet tuhannet uudet opiskelijat aloittavat opintonsa korkeakouluissa. Ryhmä on moninainen: on eri ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia. Merkittävä osa uusista opiskelijoista on nuoria aikuisia, joille opintojen aloittaminen tarkoittaa samalla oman itsenäisen aikuiselämän aloittamista ja usein myös muuttoa uudelle paikkakunnalle.

Sanonta ”Opiskeluaika on ihmisen elämän parasta aikaa” pukee kliseemäisyydestään huolimatta sanoiksi niin monen uuden opiskelijan kuin ympäristökin odotukset uutta elämänvaihetta kohtaan: vapautta päättää itse asioistaan, uusia ihmissuhteita, yhdessä opiskelukavereiden kanssa ryhmätöiden tekemistä ja päät yhdessä pänttäämistä teekuppien äärellä, bileitä, tapahtumia, hauskanpitoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikille se ei kuitenkaan tätä ole. Opiskelijoiden korona-aikana merkittävästi kasvanut psyykkinen pahoinvointi on ollut mediassa näkyvästi esillä. Korkeakouluopiskelijoista yli puolet kokee psyykkistä kuormittuneisuutta ja lukiolaisilla koettu opiskelu-uupumus on huolestuttavasti lisääntynyt.

Pandemian lisäksi elämme poikkeuksellisen kuormittavia aikoja geopoliittisen turvallisuustilanteen muututtua, inflaation synkistäessä talousnäkymiä ja ympäristökriisin herättäessä huolta. Suorituskeskeinen ja tehokkuutta ihannoiva yhteiskunnallinen ilmapiiri synnyttää monella riittämättömyyden kokemusta.

Sosiaalinen tuki auttaisi selviytymään vaikeista ajoista sekä opiskeluarjen pienemmistä haasteista. Mutta: opiskelijoiden kokema yksinäisyys on hyvin yleistä.

Tutkimustiedon mukaan noin joka neljäs korkeakouluopiskelija kokee usein tai jatkuvasti yksinäisyyttä. Yksinäisyys yleistyi koronapandemia-aikana myös niin, että yli puolet opiskelijoista raportoi yksinäisyyden kokemuksensa lisääntyneen.

Kokemus siitä, että ei kuulu opiskeluyhteisöön tai mihinkään ryhmiin on yleistä sekin: lähes 30 prosenttia opiskelijoista kokee näin (Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus KOTT; THL 2021). Heikoimmassa asemassa ovat opiskelijat, jotka ovat aloittaneet opintonsa poikkeusolojen ja etäopiskelun aikana.

Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus heikentävät hyvinvointia ja ovat yhteydessä koettuun terveydentilaan. Ne linkittyvät masentuneisuuteen, alakuloisuuteen ja vähentyneeseen tulevaisuususkoon sekä heikentävät opintoihin, opiskeluyhteisöön sekä opiskelupaikkakuntaan kiinnittymistä.

Yksinäisyydestä puhuminen ei saa olla tabu.

Yksinäisyyden kokemus horjuttaa ihmisyyteen liittyviä perustarpeita liittyä yhteen muiden kanssa ja kokea itsensä tarpeelliseksi ja arvostetuksi. Inhimillinen kuormitus ja kipu, jotka syntyvät näiden tarpeiden täyttämättä jäämisestä, ovat jo itsessään kärsimystä tuottavia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt korkeakouluopintonsa aloittavissa on runsas joukko nuoria, jotka ovat suorittaneet edeltävät lukio-opintonsa suurelta osin etäopiskeluna koronarajoitusten takia.

Tässä ajassa on ratkaisevan tärkeää vahvistaa yhteenkuuluvuutta.

Kyky luottaa muiden ihmisten tukeen ja apuun ovat myös resilientin – vaikeissa tilanteissa toimintakyvyn säilyttävän ja nopeasti toipuvan – yhteisön tunnusmerkkejä. Nyt on ehkä kriittisempää kuin koskaan aiemmin panostaa opiskeluyhteisöissä yhteisöllisyyteen ja ryhmiin liittymiseen.

Korkeakouluissa tulee vahvistaa rakenteita, joilla tuetaan kaikkien mahdollisuuksia liittyä opiskeluyhteisöön. Yhteisöllisyyttä lisäävät toimet kuuluvat jokaiselle ja niitä tulee aktiivisesti toteuttaa niin opetus- ja ohjaustoiminnassa, opiskelijahyvinvointityössä kuin vertaistoiminnassakin.

Esimerkiksi vertaistutorointi on arvokasta ja vaikuttavaa. Moninaisuuden arvostaminen ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä häirinnän, syrjinnän ja kiusaamisen ehkäisy vaativat erityistä huomioita.

Yksinäisyyden ehkäisyyn ja sen lieventämiseen ei ole varaa olla tarttumatta. Nyyti ry:n ja HelsinkiMission yhteisessä Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeessa tarjotaan opiskelijoille etävastaanotolla kahdenkeskistä keskustelutukea ammattilaisen kanssa sekä vertaisryhmiä muiden opiskelijoiden kanssa.

Lisäksi koulutetaan opiskelijoiden parissa toimivia ammattilaisia yksinäisyystyöhön. Korkeakouluissa tulisi yksinäisyyttä kokevalla opiskelijalla olla saatavilla tukea oman korkeakoulun henkilöstöltä helposti ja läheltä.

Yksinäistyöhön tarvitaan kaikkia. Yksinäisyydestä puhuminen ei saa olla tabu. Siitä pitää puhua ja rohkaista puhumaan. Tässä ihan jokainen voi tehdä osansa kysymällä, kuuntelemalla ja kertomalla, että yksinäisyyteen löytyy apua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteenkuuluvuuden tunne sekä välittämisen ja huolenpidon kulttuuri syntyvät myötätuntoisista ja toisia huomioivista kohtaamisista. Lopulta ulkopuolelle jäämisen tai jättämisen ehkäiseminen kiertyy juuri ihmisten välisiin kohtaamisiin ja siihen, miten toisiamme kohtelemme. Ei jätetä ketään yksin.

Minna Savolainen on opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n toiminnanjohtaja ja Annina Lindberg Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen hankepäällikkö Nyyti ry:ssä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.