Aliot

Varsinais-Suomessa kehitetyllä mallilla vähennetty yritysten rekrytointiongelmia – Kaakkois-Suomessa pantiin kuitenkin paremmaksi

PUHEENVUORO

Yritysten rekrytointihaasteet ovat kasvaneet. Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa on kuitenkin vähiten rekrytointiongelmia, kun verrataan alueiden tilannetta toisiinsa Tilastokeskuksen työnantajahaastatteluiden tulosten perusteella.

Yhtenä syynä muita maakuntia vähäisempiin rekrytointiongelmiin voidaan pitää näiden alueiden viranomaisten ja yritysten yritysyhteistyömalleja koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa.

Työvoimaviranomaisten ja yritysten vuorovaikutuskäytäntöjä kehitettiin Varsinais-Suomessa 1990-luvulla valtakunnallisessa ennakointiprojektissa. Maakunnassamme tätä mallia muotoiltiin ELY-keskuksen ennakointiasiantuntija Jouni Marttisen koordinoimana niin, että toimialakohtaisten yritys- ja työnantajahaastatteluiden perusteella luotiin toimenpiteitä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tämä käytäntö sai EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön tunnustuksen vuonna 2011. EU:n komissio oli pyytänyt YK:n ILO:lta arviota 27 EU-maan käytännöistä osana Arenas-hanketta.

Tämän parhaaksi valitun käytännön pohjalta Kymenlaaksossa luotiin osaamis- ja koulutustarpeisiin vastaava yhteinen ennakointimalli Etiäinen-hankkeessa vuosina 2018–2020. Lyhyen aikavälin 1–3 vuoden ennakointiin pilotoitiin Varsinais-Suomen mallia.

Kokemusten pohjalta mallia edelleen kehitettiin ja otettiin käyttöön vuonna 2020. Malli levisi myös Etelä-Karjalaan vuoden 2021 alusta.

Uudella mallilla on jo tehty 12 toimialakartoitusta. Tähän mennessä tehdyt toimialakartoitukset ovat Kymenlaaksossa matkailu- ja ravitsemusala, logistiikka, ICT, luovat alat, sosiaali- ja terveysalan ikääntyneiden palvelut, yksinyrittäjyys ja elintarviketeollisuus.

Etelä-Karjalassa puolestaan on toteutettu liike-elämän palveluiden, metalli- ja konepaja-alan, rakennus- ja kiinteistöalan, matkailu-, tapahtuma- ja viihdealan sekä kaupan alan toimialakartoitukset.

Näiden tulokset ovat soveltuvin osin sovellettavissa eri alueilla.

Uutta ja esimerkillistä Kaakkois-Suomen mallissa on, että ELY-keskuksen koordinoimana yritys- ja työnantajahaastattelut tehdään tiiviissä yhteistyössä TE-toimiston ja oppilaitosten kanssa. TE-toimiston yritysneuvojille työnantajakäynnit ovat luontevia – tosin usein systemaattinen tiedon keruu, käsittely ja jakaminen puuttuvat.

Oppilaitosten osalta valmiudet vaihtelevat, ja siksi tarvitaan myös haastattelijoiden valmennustyötä. Haastattelut ovat myös tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan konseptin tärkein ja luovuttamattomin lähtökohta.

Sähköisillä kyselyillä ei voida korvata merkityksellistä, tietoa antavaa ja verkottumista tukevaa haastattelua. Yleensä tavoitteena on haastatella muutama–kymmenen valitun toimialan yritystä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toinen esimerkillinen seikka Kaakkois-Suomen mallissa on se, että tässä mallissa tieto yrityskohtaisista tarpeista liikkuu eri toimijoiden välillä. Lisäksi alueille on luotu jatkuvan oppimisen verkostotiimit, joihin on kutsuttu kummassakin maakunnassa yli 10 oppilaitoksen edustajat, mukaan lukien sivistystyön oppilaitokset.

Kolmas uutuus on pandemian mukanaan tuoma työskentelytapa. Haastatteluita ja tulosten purkua sekä tulkintaa yhteisiksi jatkotoimenpidesuosituksiksi on tehty verkkoympäristössä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen 2021-2022 tilaamassa vaikutusselvityksessä haastateltiin eri intressiryhmiä konseptin vaikutuksista. Irina Kujanpään kanssa tekemämme vaikutusselvitystutkimuksen loppuraportissa ”Toimialakartoituksesta vuoropuheluun” todetaan, että tärkeimpinä hyötyinä panelistit pitivät yhteistä tilannekuvaa, eli verkoston yhteistä näkemystä tutkittavasta toimialasta.

Tietoa on hyödynnetty hankesuunnittelussa ja koulutuksen sisältöjen suunnittelussa. Konseptin nähtiin olevan helposti skaalattavissa eri alueille.

Oppilaitosten ja ELY-keskusten rooli on arvioitsijoiden mukaan tässä skaalaamisessa tärkein. Malli vastaa oppilaitosten yritysyhteistyön ja jatkuvan oppimisen tavoitteeseen sekä työmarkkinoiden kohtaamisen parantamiseen.

Helpoimmin näitä tavoitteita edistetään oppimalla Kaakkois-Suomen toimialakartoitusmenetelmästä.

Kirjoittaja on salolainen YTT ja Delfoi-manager RD Aluekehitys Oy:llä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.