Puheenvuoro

Puheen ja kielen kehitys viivästyy joka viidennellä – Lapsen kielenkehityksen haasteisiin tulee saada tukea ajoissa

MIKAEL RYDENFELT
Lapsen sisäisen maailman rakentuminen voi vaikeutua, jos puheen ja kielen tuotto vaikeutuu ja tukea ei saa, muistuttavat kirjoittajat.
Lapsen sisäisen maailman rakentuminen voi vaikeutua, jos puheen ja kielen tuotto vaikeutuu ja tukea ei saa, muistuttavat kirjoittajat.

PUHEENVUORO

Lapsen puheen ja kielen kehitys lähtee liikkeelle synnynnäisestä tarpeesta vuorovaikutukseen. Mikäli kielenkehityksessä on merkittäviä puutteita, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia lapsen muuhunkin kehitykseen.

Puheen ja kielen kehitys viivästyy noin viidesosalla lapsista. Osa lapsista kirii myöhemmin ikätovereitaan kiinni kielenkehityksessään, osalla kielelliset ongelmat ovat pysyvämpiä. Usein pitkäkestoisiin kielenkehityksen haasteisiin on syynä kehityksellinen kielihäiriö, joka todetaan noin seitsemällä prosentilla lapsista.

Lapsen kielelliset ongelmat aiheuttavat usein haasteita toimintakykyyn, vuorovaikutukseen ja oppimiseen sekä kuormittavat perheen arkea. Lapsi ei välttämättä tule ymmärretyksi kehitysympäristöissään tai hän ei ymmärrä, mitä muut hänelle viestivät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lapsen sisäisen maailman rakentuminen voi vaikeutua ja kielteisten vuorovaikutuskokemusten kasautuminen voi vaikuttaa negatiivisesti lapsen minäkuvaan. Kielihäiriöisellä lapsella on suurempi riski vaikeuksiin kaverisuhteissa ja riski joutua kiusatuksi. Myös tunne-elämän haasteet ja syrjäytymisen riski kohoavat.

Näiden vaikutusten ehkäisemiseksi lapsen varhaiseen tukemiseen tulee panostaa aina, kun lapsen kielenkehitys viivästyy. Lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen aktiivista neurobiologisen kehityksen aikaa, jolloin voidaan haasteista huolimatta luoda hyvät perusedellytykset tunnesäätelylle, itsetuntemukselle ja sosiaalisille suhteille – asioille, jotka myös auttavat lasta jatkossa pärjäämään kielellisistä haasteista huolimatta.

Tämä kuitenkin edellyttää, että lasta tuetaan johdonmukaisella tavalla kaikissa niissä kehitysympäristöissä, joissa lapsi toimii.

Kielellisiä taitoja voidaan tukea olemalla kiinnostunut, kuuntelemalla ja keskustelemalla lapsen kanssa.

Vanhemmille tarjotun tiedon ja tuen avulla voidaan vahvistaa lapsen osallisuutta, oppimista ja kehitystä. Kielellisiä taitoja voidaan tukea olemalla kiinnostunut, kuuntelemalla ja keskustelemalla lapsen kanssa.

Vuorovaikutusta kannattaa tukea myös hyödyntämällä puhetta tukevia menetelmiä, kuten kehonkieltä, tukiviittomia, kuvia, piirtämistä ja vuorovaikutusta tukevaa teknologiaa. Näiden menetelmien avulla autetaan lasta ymmärtämään paremmin ja tarjotaan hänelle erilaisia keinoja ilmaista itseään.

Aikuisen sensitiivinen reagointi lapsen vuorovaikutustilanteiden aloitteisiin on tärkeää, ja huomiota tulisikin kiinnittää lapsen itsetunnon kehittymiseen, itsenäisen toiminnan mahdollistamiseen sekä opittujen taitojen soveltamiseen eri ympäristöissä.

Tuen tarkoitus varhaiskasvatuksessa on poistaa esteet, jotka hankaloittavat lapsen täysipainoista osallistumista ryhmän toimintaan.

Kielellisen kehityksen haasteita esiintyy yleensä useammalla lapsella ryhmässä, ja puhetta tukevien keinojen käyttö helpottaa kaikkien lasten ymmärtämistä ja vuorovaikutusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lasten keskinäistä vuorovaikutusta tuetaan mallintamalla toimivia vuorovaikutuskeinoja.

Aivoliiton Vuorovaikutuksen avaimet -hankkeessa on tehty työtä tuen tehostamiseksi sekä lapsen kotona että varhaiskasvatuksessa. Tulevaisuudessa perinteisen diagnoosikeskeisen kuntoutuksen rinnalle tulisi tuoda kokonaisvaltaista ja vuorovaikutustaitoja tukevaa kuntoutusta.

Käypähoitosuosituksen (2019) mukaisesti kielenkehityksen haasteet tulee tunnistaa neuvolassa jo 2–2,5-vuotiailla lapsilla, ohjata sieltä puheterapeutin tutkimuksiin ja aloittaa tukitoimet lapsen eri kehitysympäristöissä.

Puhetta tukevien menetelmien ryhmämuotoista opetusta tulisikin tarjota vanhemmille ja läheisille heti, kun lapsen kielellisen kehityksen on todettu etenevän viiveellä. Vanhemmat kaipaavat enemmän tietoa ja tukea varhaisvaiheessa, kun lapsen puheen ja kielen kehityksestä on herännyt huoli.

Vuorovaikutuksen avaimet -hankkeessa on kehitetty varhaiskasvatuksen ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toimintamalli, jonka avulla varhaiskasvatuksesta ohjataan perhe vuorovaikutusta tukevaan ryhmämuotoiseen toimintaan, kun epäily kielenkehityksen haasteista on syntynyt.

Saumaton yhteistyö lapsen lähiympäristön, neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen välillä mahdollistaa perheelle varhaisen tuen ja edistää lapsen osallisuutta ja oppimista sekä ehkäisee haasteiden kasautumista.

Silven on terveydenhoitaja (YAMK) Aivoliitolla; Teräsahjo psykologi Aivoliitolla ja Laaksonen-Heikkilä yliopettaja ja koulutusvastaava Turun ammattikorkeakoulun Master School Terveys ja hyvinvointi -puolella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?