Aliot

Perhevapaauudistus astuu voimaan elokuussa 2022 – tuoko se sukupuolten tasa-arvoa työelämään?

ALIO

Uudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.

Perhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.

Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan. Uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja. Sen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti.

Koska perhevapaita säännellään myös työ- ja virkaehtosopimuksilla, tulee nämä uudistaa uuden lainsäädännön mukaisiksi. Tämä työ on vielä osin kesken.

Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.

Perhevapaauudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle.

Loppuraskautta suojaa 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen vanhempainpäivärahapäiviä on yli 14 kuukautta.

Tekeekö perhevapaauudistus isistä tasavertaisia hoivaajia?

Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: vanhempainrahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.

Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat voivat saada vapaata enintään neljässä jaksossa. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa.

Vanhempainvapaalla voi olla myös osittaisesti. Tällöin kiintiöstä käytetään puolikkaita päiviä. Myös vanhempainrahan määrä on puolet täysimääräisestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä, onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.

Työsopimuslaissa vapaiden kesto ja ajankohta muuttuvat vastaavalla tavalla.

Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kuukautta), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kuukautta).

Varhaiskasvatuslaki muuttuu siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sinä kuukautena, kun lapsi täyttää 9 kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy enintään 13 viikon vanhempainvapaasta johtuvan poissaolon ajan. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.

Samalla toteutetaan työelämän tasapaino -direktiivin mukainen palkaton omaishoitovapaa, jota voi saada enintään 5 päivää vuodessa. Tämä oikeus kattaa myös saattohoidon.

Monet perhevapaakysymykset ovat nyt konkretisoitumassa. Tekeekö perhevapaauudistus isistä tasavertaisia hoivaajia? Houkuttelevatko korkeammat päivärahat sekä pitemmät ja joustavammat kiintiöt isiä pitkille perhevapaille?

Tuoko uudistus sukupuolten tasa-arvoa työelämään? Suhtautuvatko työnantajat uudistukseen myönteisesti? Toivottavasti vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on kyllä.

Kirjoittaja on työoikeuden emeritusprofessori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?