Puheenvuoro

Voimme muuttaa suuntaa: Mieliystävällinen työ alkaa johdosta

PUHEENVUORO

Mielenterveyden haasteista on tullut suurin työelämää uhkaava ongelma 2020-luvulla. Viimeisen vuosikymmenen ajan mielenterveyden häiriöt ovat olleet Suomessa yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja.

Vuodesta 2018 lähtien myös lyhyempien sairauslomien yleisin syy ovat olleet mielenterveyden häiriöt. Työuupumuskin on monelle tuttu joko omalla kohdalla koettuna tai työyhteisössä kohdattuna. Ehkä sinäkin tunnet ainakin yhden henkilön, joka on kokenut työuupumuksen?

Huolestuttavaa on, että yhä useampi työelämään astuva nuori aikuinen sairastuu työuupumukseen työuransa aikana.

Mikään ala ei ole immuuni mielenterveyden rikkoutumiselle. Tarvitsemme työelämään uusia toimintatapoja ja asenteita eheän työelämän rakentamiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mielenterveyden edistäminen on kuitenkin työpaikoilla vielä harvinaista. Monissa organisaatioissa puhutaan jaksamisesta, stressin ja kuormituksen vähentämisestä, itsensä johtamisen taidoista ja työkyvyn johtamisesta sekä lyhytpsykoterapiasta työsuhde-etuna. Kaikki nämä ovat tärkeitä toimia, mutta näihin on usein ryhdytty vasta siinä vaiheessa, kun henkilöstö ei enää jaksa.

Mielenterveyden edistäminen tarkoittaa sitä, että työtekijöiden mielenterveyttä vahvistetaan jo silloin, kun ongelmia ei ole. Työyhteisössä hyvästä mielenterveydestä koituu monenlaisia hyötyjä: henkilöstö sitoutuu, viihtyy, luovuus kukkii ja työntekoon löytyy keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoa.

Parhaimmillaan työ ei ole tekijälleen taakka, vaan se tarjoaa merkityksellisyyttä ja onnistumisen kokemuksia sekä tunteen yhteisöön kuulumisesta. Tällöin työ on mieliystävällistä eli hyväksi mielelle.

Mielenterveyden edistäminen työpaikoilla toteutuu parhaiten, kun se on kiinteä osa organisaation strategiaa ja rakenteita. Myös johdon täytyy sitoutua siihen arvona ja vastuualueena. Tällöin huomioidaan työntekijöiden mielenterveyden edistäminen ja vahvistaminen luonnollisena osana kaikkea organisaation päätöksentekoa, eikä se ole henkilöriippuvaista.

Rakenteet kannattelevat, vaikka ihmiset vaihtuvat. Nykyaikaisessa ja tulevaan katsovassa työelämässä henkilöstön mielenterveyden johtaminen on koko työyhteisön yhteinen asia, joka näkyy työnteon tavoissa ja työpaikan toimintakulttuurissa.

Merkittävimpiä mielenterveyden edistämisen välineitä työpaikalla on inhimillinen johtaminen, jossa toteutuvat psykologinen turvallisuus, yksilön psykologisten perustarpeiden täyttyminen sekä mahdollisuus sovittaa työtä muuttuvan jaksamisen mukaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa jaettua kokemusta siitä, että työyhteisössä on turvallista osallistua ja olla oma itsensä joutumatta syrjäytetyksi tai muuten mitätöidyksi.

Psykologisia perustarpeita puolestaan ovat yhteenkuuluvuus, kyvykkyys, vaikuttaminen omaan työhön ja toisten auttaminen. Konkreettisemmin tämä tarkoittaa esimerkiksi arvostavaa vuorovaikutusta, empatiaa itseä ja toisia kohtaan, tavoitteiden realistisuutta, osallistumista oman työn suunnitteluun ja työkavereiden auttamista tarpeen mukaan. Mieli tulee jokaisen työntekijän mukana töihin, ja sen hyväksyminen osaksi työelämää vahvistaa jo itsessään työn sujuvuutta, tuloksia ja työkykyä.

Tänäänkin monessa suomalaisessa organisaatiossa tehdään päätöksiä siitä, minkälaista työelämää rakennetaan seuraaville vuosikymmenille. Työntekijöiden mielenterveyden huomioon ottaminen näissä päätöksissä on ennen kaikkea organisaation strateginen arvovalinta. Se, kuinka kohtelemme ihmisiä työelämässä, vaikuttaa yllättävällä tavalla ja ulottuu laajalle perheisiin, muihin läheisiin ihmissuhteisiin ja yhteiskunnan toimivuuteen. Myönteisiä vaikutuksia voidaan luoda mielenterveyttä edistävillä valinnoilla.

Työikäisen väestön vähentyessä Suomessa on erityisen tärkeää varmistaa mieliystävällinen työelämä, joka kannattelee ja vahvistaa mielenterveyttä. Voisiko vuonna 2040 mielenterveyden edistäminen osana yrityksen strategiaa olla niin arkinen asia kuin tulostavoitteet ja markkinaosuudet?

Kirjoittajat: Tiina Tuominen, asiantuntijapsykologi, Anna Nuorteva, asiantuntija ja Meri Larivaara, johtaja, asiantuntijalääkäri; MIELI Suomen Mielenterveys ry.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?