Synkkien talousennusteiden sarjaan ilmestyy jo myönteisiäkin pilkahduksia. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD arvioi taantuman pohjan lähestyvän ja nousun enteiden olevan näköpiirissä.
Järjestön raportin mukaan jäsenmaiden talous supistuu tänä vuonna 4,1 prosenttia, mutta kääntyy jo ensi vuonna 0,7 prosentin kasvuun. Vielä maaliskuussa molemmat luvut olivat kolkompia.
OECD perustaa arvionsa Yhdysvaltain ja ennen muuta Kiinan myönteisiin näkymiin. Yhdysvaltojen talous heikkenee tänä vuonna vain 2,8 prosenttia ja Kiinan kasvaa 7,7 prosenttia. Ensi vuoden nousun ennustetaan olevan Yhdysvalloissa 0,9 ja Kiinassa peräti 9,3 prosenttia.
Sen sijaan euroalueesta tai Venäjästä ei tällä hetkellä näytä olevan talouden suunnannäyttäjiksi. Maailmanpankin ennusteessa Venäjän talouden arvioidaan kutistuvan tänä vuonna 7,9 prosenttia.
OECD näkee Suomen näkymät täkäläisiä arvioita positiivisempina. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on ennustanut Suomen kasvun taittuvan tänä vuonna 6,5 prosenttia ja valtiovarainministeriö kuusi prosenttia. OECD uskoo notkahduksen jäävän 4,7 prosenttiin.
Suomen ongelma nousuun lähdössä on vientiin perustuva teollisuus. Viennin ennustetaan vähenevän vielä tämän vuoden aikana, mikä lisää työttömyyttä ja hidastaa kasvuodotuksia.
Esimerkiksi Turun telakan tilaukset antavat työtä vielä ensi vuodeksi. Jos uutta kysyntää ei ilmaannu tämän vuoden aikana, edessä ovat vähintään lomautukset, koska tilauksesta tuotannon alkamiseen kuluu normaalisti noin vuosi.
Maakunnallisille yrityksille positiivista viestiä toi tällä viikolla Pohjola Pankki kertomalla luottomarkkinoiden muutoksesta. Pankin mukaan alueellisten yritysten on mahdollista saada lainoja halvemmalla kuin kansainvälisillä markkinoilla toimivien yhtiöiden.
Yksittäisen pankin alueelliselle yritykselle myöntämän luoton marginaali jää pienemmäksi, koska laina tulee yhdeltä luukulta. Kansainvälisten yritysten lainoittamiseen tarvitaan useampia pankkeja, jolloin takuuvaatimukset kasvavat ja marginaali nousee.
Globaaliin talouden taantumaan yritetään löytää lääkkeitä myös YK:n yleiskokouksessa, joka pyrkii kolmen päivän aikana löytämään keinoja auttaa erityisesti kehitysmaita talouslaman yli.
Valitettavasti YK:n talouskokouksen merkitys on jäämässä vähäiseksi, koska keskeiset rikkaat maat eivät ole osoittaneet kiinnostusta konferenssia kohtaan. Teollisuusmaat ja maailmanlaajuiset rahoitusorganisaatiot ovat tyytyneet kokouksessa kakkosluokan edustukseen.
Kehittyneiden maiden mielestä talouteen keskittyvä tilaisuus on liiaksi politisoitumassa. Länsidiplomaatit ovat syyttäneet YK:n yleiskokouksen vasemmistolaista puheenjohtajaa Miguel D’Escotoa yrityksestä tuoda globaali kapitalismi tuomiolle talouskonferenssissa.
Turhaa väistelyä länsimailta. Eikö pikku sakko juuri nyt olisi paikallaan?
