Puheenvuoro

Nopeus on aivojen pelastus

ALIO

Kesälomakausi on vihdoin täällä. Kiihtyvään tahtiin saamme lukea vinkkejä siitä, miten laskeutua lomalle ja mitä tehdä lomalla, jotta työvuodesta palautuminen tapahtuu optimaalisesti. Tehostettu palautumisen tarve koskee niin työn imussa paahtavia kuin ylisuuren työkuorman alle joutuneita.

Lomalla kannattaakin tehdä mahdollisimman vähän mitään aikataulutettua. Anna aivoille kunnon aikalisä suorittamisesta ja stressistä. Nuku pitkään, syö kesän antimia, pulahda uimaan, samoile luonnossa ja tapaa ystäviä. Kesäloma voi olla upea mahdollisuus toteuttaa itseä, omia ja läheisten haaveita sekä nauttia kesästä.

Vapaa-ajasta nautiskellessa on kuitenkin hyvä muistaa, että aivoverenkiertohäiriö (AVH) ei lomaile. Jos se osuu kohdalle, on tiedettävä, miten toimia. Tärkeintä silloin on tunnistaa AVH:n oireet ja soittaa viipymättä hätänumeroon 112.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hoitoon on kiire, koska aivoinfarktin liuotushoito on aloitettava ensitunteina. Verisuonen tukkeutuminen aiheuttaa aivokudokseen hapenpuutteen: tällöin joka minuutti neljätoista miljardia aivosolujen välistä yhteyttä tuhoutuu. Se on aikamoinen määrä. Aivoinfarkti onkin kuin metsäpalo: vaurioita syntyy aina, ja ”sammutuksen” nopeudesta riippuu, kuinka laajaksi tuho etenee. Jokainen minuutti on siis kirjaimellisesti elintärkeä.

Aivoverenkiertohäiriön hoitoketju on viritetty siten, että vaikka olisi 200 metrin päässä päivystyksen ovelta, kannattaa soittaa ambulanssi. Terveysasemalle ei pidä mennä jonottamaan eikä varsinkaan lähteä itse auton rattiin. Ja vaikka olo tuntuisi väsyneeltä, sairastuneen ei saa antaa mennä levolle odottamaan oireiden ohimenoa. Tällöin menetetään arvokasta aikaa ja odottelu voi muodostua kohtalokkaaksi.

Nopea hoitoon pääsy luonnollisestikin edellyttää, että sairastunut itse tai muu paikalla oleva henkilö ylipäätään tunnistaa aivoverenkiertohäiriön oireet. Ikävä kyllä sairastunut ei aina huomaa oireitaan ja pystyy vain harvoin soittamaan itse apua. Siksi on tärkeää, että jokainen meistä osaa tunnistaa hädän.

Tunnista nämä oireet:

Puheen puuroutuminen tai sanojen löytämisen vaikeus.

Suupieli roikkuu toispuoleisesti.

Toisen raajan tai raajaparin heikkous.

Molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset.

Jos olet epävarma oireista, voit tehdä kolmen kohdan pikatestin:

Pyydä henkilöä nostamaan molemmat kädet vaakasuorina ylös.

Pyydä häntä hymyilemään.

Pyydä häntä sanomaan jokin lause tai mikä viikonpäivä tänään on.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos jokin näistä ei onnistu normaalisti, soita välittömästi hätänumeroon 112.

Soita hätänumeroon, vaikka oireet menisivät ohi muutamassa minuutissa. Käsillä on usein viimeinen hetki, jolloin ehtii vielä aloittaa tehokkaan estohoidon niin, ettei vaikeaa aivoinfarktia tule. Ohimenevän aivoinfarktin sairastaneista nimittäin vähintään joka kymmenes saa laajan aivoinfarktin viikon kuluessa, monet heistä jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

Kesällä, ja erityisesti lomalla, alkoholin käyttö saattaa lisääntyä. On hyvä muistaa, että AVH:n oireet on helppo sekoittaa humalatilaan. Älä siis oleta, vaan varmista. Runsas juominen ja voimakas krapula lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä. Alkoholi nostaa hetkellisesti verenpainetta, joka rasittaa aivojen verisuonia. Krapula puolestaan saattaa aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, kuten eteisvärinää. Eteisvärinässä riski verihyytymien syntymiseen ja niiden kulkeutuminen aivoihin on suuri. Kohtuus siis kunniaan kesälläkin!

Aivoverenkiertohäiriöitä voi onneksi ehkäistä ennalta. Tärkein riskitekijä, johon voit itse vaikuttaa, on kohonnut verenpaine. Kannattaa siis tietää omat paineensa – myös kesällä. Verenpaineen mittaaminen on helppoa mökilläkin. Luotettavan mittarin saa hankittua vaikka lähimarketista. Turvalliset luvut ovat 135/85 mmHg tai alle.

Sairastumisen pelolla ei toki pidä meistä kenenkään kesäänsä pilata. Kun tietää tietävänsä, miltä hätä näyttää, voi rauhassa heittäytyä kuuntelemaan aaltojen loisketta ja käen kukkumista.

Kirjoittaja on aivoterveyden edistämisen asiantuntija (AMK), Aivoliitto ry.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.