Puheenvuoro

PET-tutkimuksen pitkä historia Turussa

JORI LIIMATAINEN
Vastikään Turkuun saatiin uusi koko kehon samanaikaiseen kuvantamiseen tarkoitettu PET kamera. Tämä mahdollistaa aivojen ja kehon samanaikaisen kuvantamisen, mikä lisää entisestään aivotutkimuksen mahdollisuuksia, toteaa kirjoittaja.
Vastikään Turkuun saatiin uusi koko kehon samanaikaiseen kuvantamiseen tarkoitettu PET kamera. Tämä mahdollistaa aivojen ja kehon samanaikaisen kuvantamisen, mikä lisää entisestään aivotutkimuksen mahdollisuuksia, toteaa kirjoittaja.

ALIO

Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Turussa pidettiin kansainvälinen PET-symposium. Pääsin osallistumaan aivotutkimusta koskeviin osioihin Kansallisen Neurokeskuksen edustajana.

PET-tutkimuksella, jolla ei siis lyhenteestä huolimatta ole mitään tekemistä lemmikkien kanssa, on pitkät perinteet Turussa. Turkuun saatiin ensimmäinen syklotroni eli hiukkaskiihdytin jo vuonna 1974 ja kolme vuotta tämän jälkeen, vuonna 1977, järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen symposium, jossa mietittiin syklotronin lääketieteellisiä sovellutuksia.

Tässä vaiheessa vielä alan tutkijat olivat harvassa ja kaikki tunsivat toisensa. Symposiumissa oli tuolloin puhumassa fysiikan professori Terry Jones, joka kertoi heidän syklotronin käyttökokemuksistaan Englannissa. Oli hienoa, että Terry Jones oli vierailemassa myös tämän vuoden symposiumissa ja osallistui aktiivisesti keskusteluun.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

PET-merkkiaineiden tuotanto aloitettiin jo 1970-luvun puolivälissä ja ensimmäinen PET-kamera Turkuun hankittiin vuonna 1988. Vahva radiokemian osaaminen, visionäärit professorit ja innokkaat nuoret tutkijat olivat vaikuttamassa siihen, että juuri Turkuun tuli aikoinaan valtakunnallinen PET-keskus, jota nykyään johtaa professori Juhani Knuuti.

2000-luvun alussa PET-fysiikan ja -teknologian asiantuntijat maailman johtavista PET-keskuksista kokoontuivat yhteiseen tapaamiseen, jossa suunniteltiin aivokuvantamiseen soveltuvaa PET-kameraa. Turusta tapaamiseen osallistui professori Mika Teräs.

Tämän yhteistyön tuloksena Turkuun saatiin uusi erityisesti aivokuvantamiseen soveltuva kamera vuonna 2003. Tätä kameraa käytetään edelleen, sillä se on pienikokoinen ja laitteella päästään hyvään paikalliseen tarkkuuteen, mikä on olennaista aivokuvantamisessa. Uutta aivokuvantamiseen tarkoitettua PET-kameraa ollaan maailmalla kehittämässä, mutta toistaiseksi nyt jo kohta 20 vuotta palvellut teknologia toimii erinomaisesti tutkimuskäytössä.

Turussa tehdään laajasti monenlaista aivotutkimusta PET-kuvausta hyödyntäen. Ensimmäinen neurologinen PET-tutkimus tehtiin Turun PET-keskuksessa jo samana vuonna kuin ensimmäinen kamera hankittiin, eli vuonna 1988.

Professori Urpo Rinteen tutkimusryhmä teki urauurtavaa työtä Parkinsonin tautimekanismien tutkimuksessa. Professori Valtteri Kaasinen ja apulaisprofessori Juho Joutsa ovat tällä hetkellä Turun PET-keskuksen johtavia tutkijoita Parkinsonin taudin ja muiden liikehäiriösairauksien osalta.

Toinen suuri tutkimussuunta Turun PET-keskuksessa on ollut Alzheimerin taudin tutkimusryhmä, jota on jo pitkään johtanut professori Juha Rinne. Alzheimerin taudissa beeta-amyloiditasot aivoissa nousevat liian korkeaksi ja PET-kuvauksella pystytään havaitsemaan nämä amyloidikertymät elävien henkilöiden aivoissa. Nykyään ryhmä on keskittynyt tutkimaan erityisesti yksilöitä, joilla on suurentunut geneettinen riski Alzheimerin taudille. Alzheimerin taudin osalta tunnetuin riskitekijä on kolesteroliaineenvaihduntaan osallistuva Apolipoproteiini E (ApoE).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turussa on myös pitkään tutkittu MS-tautia, joka on yleisin nuorten aikuisten toimintakykyyn vaikuttava neurologinen sairaus. Professori Laura Airaksen johtama neuroimmunologiaryhmä tutkii parhaillaan erityisesti etenevän MS-taudin patofysiologiaa, johon ei tällä hetkellä ole kunnon hoitoa.

On havaittu, että krooniset aktiiviset vaurioituneet aivoalueet ovat vahvasti yhteydessä MS-taudinkuvan etenemiseen. Magneettikuvauksella ei pystytä havaitsemaan, mitkä vaurioituneista aivoalueista ovat aktiivisia, mutta Turussa aloitettiin vuonna 2009 kuvaamaan aivoja uudenlaisella PET-merkkiaineella, joka viestii aivokudoksen tulehduksesta. Tämän metodin avulla on pystytty paikallistamaan aktiiviset vaurioalueet ja huomattu, että mitä enemmän aktiivisia vaurioalueita potilaalla on, sitä suuremmassa riskissä hän on taudinkuvan pahenemiselle.

Neurologisten sairauksien lisäksi PET-kuvantamista hyödynnetään myös psykiatristen sairauksien biologisten taustatekijöiden tutkimuksessa. Professori Jarmo Hietala on tutkinut dopamiinijärjestelmän muutoksia psykoosiin sairastuneilla potilailla.

PET-keskuksessa toimii myös professori Lauri Nummenmaan tunnelaboratorio, joka tarkastelee tunteiden taustalla olevia aivomekanismeja. Tutkijatohtori Vesa Putkinen esitteli tästä ryhmästä symposiumissa omaa musiikkitutkimustaan. Hän on vastikään saanut Suomen Akatemian rahoituksen tutkimukselleen, joka selvittää musiikin kuuntelun ja laulamisen tuottamien tunteiden neurokemiallista ja hermostollista perustaa. Symposiumissa hän esitteli uusimman tutkimuksensa (käsikirjoitusvaiheessa) tuloksia, jonka mukaan aivojemme opioidireseptorien määrä on yhteydessä aivojen mielihyväaktivaatioon musiikin kuuntelun aikana.

Paljon tärkeää tutkimusta, jonka mahdollistavat yhdessä korkeatasoinen tutkimusympäristö ja alan kokeneet asiantuntijat. Vastikään Turkuun saatiin uusi koko kehon samanaikaiseen kuvantamiseen tarkoitettu PET-kamera. Tämä mahdollistaa aivojen ja kehon samanaikaisen kuvantamisen, mikä lisää entisestään aivotutkimuksen mahdollisuuksia. Uusia mahdollisuuksia avaa myös PET-kuvantamis- ja aivostimulaatiomenetelmien yhdistäminen, jolla pystytään havaitsemaan stimulaation vaikutukset aivojen toiminnassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittaja on Kansallisen Neurokeskuksen Turun aluekehityspäällikkö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.