Kolumni

Suurin osa ihmisistä näkee lasinsa puoliksi täytenä – yksi yhteiskunnassa yleistyvä ilmiö kuitenkin estää positiivisen kierteen tehokkaasti

Tapasin taannoin ihmisen, joka oli menettänyt lyhyessä ajassa kaksi läheistään ja käynyt itse läpi ison leikkauksen. Kun kerroin hänelle eräästä murheestani, hän lohdutti: ”Kaikesta selviää.”

Vaikka masennus ja ahdistus ovat kuormittavien vuosien jälkeen Suomessa huipussaan, me ihmiset olemme edelleen ihmeen positiivisia otuksia. Aloitamme avioliittoja, vaikka puolet liitoista päättyy eroon. Hankimme jälkikasvua, vaikka tuomitsemme itsemme samalla elinikäiseen huoleen. Perustamme yrityksiä, vaikka ajat ovat vaikeat. Elämme, vaikka tiedämme, että ennen pitkää kuolemme.

Tästä näkökulmasta arviolta 99 prosenttia meistä näkee loppujen lopuksi lasinsa puoliksi täytenä. Jos kuitenkin elämä juuri nyt masentaa, ei myönteisten ajatusten ajatteleminen pelkästään auta. Tarvitaan pitkäjänteistä ja sinnikästä elämäntapojen kohentamista, mielen ja kehon saattamista tasapainoon.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sitä helpompaa on ajatella positiivisesti, mitä paremmin keho voi, ja toisin päin. Suolistossa asuu arviolta sata miljoonaa hermosolua, minkä vuoksi sitä kutsutaan ihmisen toisiksi aivoiksi. Se tuottaa myös suuren osan tyytyväisyyshormoni serotoniinista, joka vaikuttaa mielialaan.

Viestit suoliston ja aivojen välillä kulkevat kiertäjähermoa pitkin nopeasti molempiin suuntiin. Kun suolisto saa ravinteikasta ruokaa, se tasapainottuu ja viestittää aivoille. Jos taas koemme stressiä, ei parhainkaan ruokavalio sula. Stressiä voi ehkäistä muun muassa myönteisellä ajattelulla, jolloin aivot vakuuttavat suolistolle: kaikki kunnossa.

Hyvän kierre ruokkii itse itseään. Serotoniinista esimerkiksi syntyy melatoniinia, pimeähormonia, joka auttaa ihmistä nukkumaan. Levännyt ihminen on tunnetusti väsynyttä tyytyväisempi.

Yksi yhteiskunnassa yleistyvä ilmiö kuitenkin estää positiivisen kierteen tehokkaasti. Yksinäisyyden tunne aiheuttaa stressiä ja pysäyttää hyvää oloa lisäävien hormonien tuotannon. Kaikilla pitäisi olla joku, joka vakuuttaisi, että hyvin tässä käy. Kaikesta selvitään.

Kirjoittaja on jooganopettaja ja kirjailija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Minun lasini taas on synnynnäisesti puoliksi tyhjä, mutta...
Kirjoittaja ainakin nähnee lasin puoliksi täytenä. Aivan niin lohdullinen tilanne kun ei taida olla, että 99 % meistä muistakin näkisi sen puoliksi täytenä.

Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että pessimismi ja optimismi ovat vahvasti geenilähtöisiä, eli siis melko muuttumattomia perusluonteenpiirteitä. Muistaakseni optimisteja on kyllä enemmän, mutta ei sentään 99 %. Mutta toki ympäristö ja kokemukset vaikuttavat. Optimistinen pessimisti voi olla optimistisempi kuin pessimistinen optimisti, niin sanoakseni. Esim. kyllä pessimistikin voi olla toiveikas, iloinen ja energinen, jos luvassa on jotain hyvää. Ja optimistisinkaan optimisti tuskin selviytyy noin vain elämän vaikeimmista suruista, kuten vaikka oman lapsen kuolemasta.

Pessimismihän ei ole pelkkää synkistelyä, vaan monen (pessimistin) mielestä enemmänkin realismia. Pessimistinen luonteenlaatu lienee vahvasti yhteydessä esim. masennusherkkyyteen, mutta toisaalta ylioptimismi ei välttämättä ole ihannetila sekään. Yleistäen pessimisti varautuu pahimpaankin, optimisti taas ei aina melko todennäköisiinkään hankaluuksiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kohuniklaamon_jätevesiseuranta
Suomen Marsalkan näkökulma huomioitava
Kun Suomen Marsalkka, jalosukuinen vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim tunnetusti heitti piripintaryypin käden vapisematta kerralla helttaan niin että niska nytkähti, hän totesi tilannearviona:

"Minu lasi olemas kokonaan tyhjä. Nii pitteekin olla."

Ei siinä sen kummempaa ole.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.