Näköislehti
Jätä uutisvinkki
Tilaa TS
Kolumni
Osmo Rauhala:

Omavaraisuus ruuan tuotannossa auttaisi vähentämään päästöjäkin

Turun Sanomat

Lahjoita:

YK:n raportti vuodelta 2020 kertoo miten maailmassa tuotetaan 2870 kaloria ruokaa henkeä kohden joka päivä. Se riittäisi pitämään kaikki ihmiset kylläisinä, mutta maatalouden tuotteet eivät jakaudu ta...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla varmistat, että saat luotettavaa uutissisältöä. Saat kokonaiskuvan ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta – oman alueemme näkökulmasta.

Tilaa 1. kk 1,90 €

1. kuukausi vain 1,90 €, jonka jälkeen tilaus jatkuu normaalihintaan. Voit perua tilauksen, milloin haluat.
Oletko jo käyttänyt tarjouksen? Tilaa tästä

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla varmistat, että saat luotettavaa uutissisältöä. Saat kokonaiskuvan ympäröivästä yhteiskunnasta ja maailmasta – oman alueemme näkökulmasta.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.


Tilaa
Keskustelut (5)
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
Hyviä ajatuksia
Ylipäätänsä tuntuu hölmöltä tuoda peruselintarvikkeita ulkomailta, kun oman maan pellotkin tuottaisivat riittävästi. Maksaahan se traktorin polttoaineeseen tarvittava raakaöljy lähtökohtaisesti saman maailmanmarkkinahinnan verran joka puolella.

Tuo typen sidonta keinolannotteen sijaan hieman epäilyttää, mahtaako se toimia Suomen oloissa tai vaaditaanko sen suorittamiseen paljon tuontienergiaa. Olisi kiva lukea lisää tieteellisiä tutkimuksia aiheesta. Mikäli homma toimii, voisiko tällaisia asioita ajaa eteenpäin jopa EU-tasolla?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Otsikko
TS:n verkkokeskustelun säännöt
Viesti

Peruuta
Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ari Hyvönen
Vast: Hyviä ajatuksia
Niin, traktorin polttoöljy on Suomessa kuten muutkin polttoaineet Euroopan kalleinta. Siten on itse tehty, tai poliitikkojen tekemä tyhmyys, Kemiran lannoite tuotanto myytiin Norjaan kun se ei tuottanut muka mitään. No Norjahan muutti tuottamattomuuden kultakaivokseksi, eli kotimaiset norjalaiset lannoitteet maksaa ns maltaita. Mutta ei huolta, jokainen kaupunkilainenkin voi kasvattaa omat porkkanat ja possut parvekkeella ilmaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Hyviä ajatuksia
Kommentattori: "Tuo typen sidonta keinolannotteen sijaan hieman epäilyttää, mahtaako se toimia Suomen oloissa tai vaaditaanko sen suorittamiseen paljon tuontienergiaa. Olisi kiva lukea lisää tieteellisiä tutkimuksia aiheesta. Mikäli homma toimii, voisiko tällaisia asioita ajaa eteenpäin jopa EU-tasolla?"

Turhaan epäilet Kommentattori.
Kyllä toimii Suomen oloissa eikä tarvita tuontienergiaa, tarvitaan vain säkillinen siemeniä.

Itsekin olen tuota vuosikausia harrastanut. Jätän aina osan maasta vapaaksi, kylvän siihen yksivuotista apilaa. ,Apila ei typpilannoitetta tarvitse, se ottaa typen ilmasta ja syvälle tunkeutuvat juuret parantavat maan rakennetta. Lopuksi sitten muokkaan kasvuston takaisin maahan parantamaan taas maan rakennetta.
Isommassa mittakaavassa toimivat ammattilaiset puolestaan kylvävät viljapeltoon apilaa, peite- ja kumppanuuskasviksi. Se apila sitten tuottaa juurinystyröillään viljan tarvitseman typen.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hyviä ajatuksia
Ihan hyvä tapa ainakin vähän typettää maata on myös herneiden ja papujen kasvatus. Siirrän paikkaa joka vuosi.

Kai se on uskottava, ettei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Ukrainan kriisi näkyy availevan silmiä kotimaiselle maataloudelle, pitkän alennustilan jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Hyviä ajatuksia
Angus: "Ihan hyvä tapa ainakin vähän typettää maata on myös herneiden ja papujen kasvatus. Siirrän paikkaa joka vuosi."

Sama juttu, itsekin kasvatan aina papuja vähintään vuoden tarpeiksi.
Mutta tuossa typettämisessä käytän mieluummin apilaa, se kun muokkautuu helpommin sinne maahan, pavuissa on melko vahvat varret

Sivumennen toiseen asiaan. Aina puhutaan siitä mikä elukka milloinkin on kasvissyöjä, mikä taas lihansyöjä. Useimmiten koira sijoitetaan sinne lihansyöjiin ja taitaapa joku koiranmuonan valmistaja mainostaakin että heidän naksuissaan on vain eläintavaraa.

No sattui sitten eräs koira jättäytymään meidän nurkkiin, jäi yli kymmeneksi vuodeksi.
Ja sitten tuli aika ryöpätä papuja ennen pakkaseen laittoa, sellainen kymmenen litran kattila kerrallaan. Kattilassa vesi kiehumaan ja kuin kerrassaan rapujen kanssa niin pavut äkkipikaisesti kiehuvaan veteen. Pikainen ryöppäys ja sitten kaivokylmään veteen jäähtymään.
Kun tuoksu levisi ympäriinsä niin johan ilmestyi rappujen kaiteiden välistä koiran naama. Silmät kiiluivat ja ilme sanoi, joko noita pian saa.
On muuten tuollainen juuri ryöpätty, vielä lämmin papu aivan uskomattoman hyvää, maku hieno ja purutuntuma jämäkkä.
Ilmoita asiaton viesti
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Peruuta
Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mainos:

Luetuimmat

1

Mies hukkui Paraisilla juhannuspäivänä, juhlapyhät olivat viranomaisille kiireisiä

2

Funikulaari otti juhannuksen ratoksi omaa lomaa

3

Turun ulkoilusaarille kokeiluun uusi vesibussilinja suoraan keskustasta

4

Kalajoen ja Iisalmen kadonneet löytyivät hukkuneina – juhannuspyhien aikana hukkunut ainakin viisi ihmistä

5

Palkki putosi työntekijän päälle Metsä Fibren rakennustyömaalla Kemissä – mies menehtyi

Lisää

Uusimmat

Vaikka lapsesi tulevat sinusta, ovat he kuitenkin omia itsejään – eli kirje vanhemmille koulunuorisotyöntekijältä

Vahvistaako sote-uudistus palveluiden eettistä turvallisuutta?

Mielenterveyspalvelut täysremonttiin – psykoterapia ja lyhytpsykoterapia on saatava hoitotakuun piiriin

Helle houkutti ihmiset Ruissalon rannoille vilvoittelemaan

Varasvuorelle nousee korkeatasoiset hyppyrimäet – ''Se on varma, että täältä tulee tulevaisuuden olympiavoittajia''

Lisää

Luitko jo nämä?

Jaakko Hartemaa seuraa silmä tarkkana pullotuslinjaa. Taustalla Hanna Ketonen pakkaushommissa.
Pienpanimot

Pienpanimo elää uutuuksillaan – "Me tykitetään aina paljon makuja ja raaka-aineita", kiteyttää Mallasseppien Kim Ketonen naantalilaispanimon filosofian

Jarmo Haapasen veneen pohjana toimi vuonna 1947 rakennettu troolari. Ruumassa sekä kannen päälle rakennetussa kahdessa kerroksessa on tilaa yhteensä noin 250 neliötä.
Veneet

Mietoislainen Jarmo Haapanen, 67, muokkasi troolarista suurperheelleen kaksikerroksisen mielipiteitä jakavan paatin

Monella alalla on käyty viime vuosien aikana keskustelua seksuaalisesta häirinnästä, jota on pitkään piiloteltu. Aiheen julkinen käsittely alkoi elokuva-alalta #metoo-kampanjan muodossa, ja nyt Suomessa on käsittelyssä politiikka.
Näkökulma

Sara Harju: Miksi muiden kokemusten uskominen on niin vaikeaa? Kun naiset kertovat kohtaamastaan häirinnästä, alkaa kollektiivinen kyseenalaistaminen ja puolustelu

Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän KRAR:in puheenjohtajan Ville Peltolan mukaan tärkeintä neljännen rokoteannoksen kohdalla on oikea ajoitus, eikä sitä kannata antaa ennakoivasti. Arkistokuva.
Koronarokotukset

Neljänsiä koronarokotuksia pantataan syksyyn asti, mutta miksi? KRAR:n Ville Peltola avaa asiaa: "Tässä vaiheessa rokottamisesta ei ole paljon hyötyä"

Tähtijutut

Historiakuvat

1950-luvulla se tapahtui: Turku amerikkalaistui ällistyttävällä vauhdilla – katso vaihtokuvista, miten katunäkymät ovat muuttuneet

Funikulaari

"Hoi laari laari laa, nyt Funi jumittaa" – Turun liikennekeskuksessa jaksetaan vääntää rinnehissistä vitsiä, kaupunki luottaa laitevalmistajaan

Funikulaarista tuli sympaattinen maamerkki

Niinhän siinä kävi: Funi jumittui keskelle mäkeä kesken syntymäpäivänsä – lepohetki kesti 10 minuuttia

Videot

Ratkaisun hetki on tässä. Alan Henrique (oik.) seisoo lähes täsmälleen paikassa, jossa Ruxin veto osui hänen käteensä. Erotuomari Jari Järvinen on näyttänyt rangaistuspotkua Chinedu Geoffreyn protestoinneista huolimatta, ja seuraavaksi nousee Henriquelle punainen.
FC Inter

Yksi pieni kädenheilautus käynnisti tapahtumaketjun, jonka lopputuloksena oli Interin murskavoitto

Lasse Grönroos (vas.) esittelee tekemäänsä terassi-kokonaisuutta Mökkikeskuksen toimitusjohtaja Riku Santille.  Asiakkaiden toiveesta kasvamaan upea mänty on jätetty terassin keskelle. 
Loma

Kaarinalaisella kesämökillä juhannustanssit pidetään uudella rantaterassilla

Matias Tamminen onnistui syöttämään laidaltaan Petteri Forsellille, joka laukoi tarkan maalin.
FC Inter

Katso maalikooste: Tarkka puolustuspeli toi pisteen Interille – murheellisesti käynnistynyt ottelu pelastui Forsellin hienolla suorituksella

Saksanpaimenkoira Jango on saanut lelun palkinnoksi hyvin tehdystä työstä. 6,5-vuotias Jango on tehnyt ruumiskoiran töitä kolme vuotta. Lopun ajan se toimii partiokaverina koiranohjaaja Jarkko Kärkkäiselle.
Poliisi

Ruumiskoira merkitsi purjeveneen yli 27 vuotta lakimiehen murhan jälkeen – seurasimme poliisikoira Jangon työpäivää ja selvitimme, miten syvästä vedestä koira voi haistaa vainajan

Leena-äiti saa loistavaa huolenpitoa kadonneilta lapsilta Mikä-Mikä -maassa. Turun kesäteatterin Peter Pan -versiossa tuttuun tarinaan on saatu uusia ulottuvuuksia.
Kesäteatteri

Vartiovuoren Peter Panissa löytyy äiti – katso videolta maistiainen näytelmän turkulaisversiosta

Pyhiinvaeltajajoukon tunnistaa mukana kannettavasta rististä ja Pyhiinvaellusyhdistyksen viireistä.
Pyhiinvaellus

Yli sadan kilometrin pyhiinvaellus lähti liikkeelle vuosien tauon jälkeen – "Kyllähän tämä myös hyvää fyysistä kuntoa vaatii"

Paimion teatterin musikaali Nunnia ja konnia on kasvutarina, jossa sekä nunnien että konnien roolihahmot kehittyvät jatkuvasti tarinan edetessä. Nunna Maria eli Jannika Sarimo (vas.), Deloris eli Merita Seppälä ja toinen nunna Maria eli Mira Lattu kohtaavat tulisissa merkeissä.
Kesäteatteri

Nunnat ja konnat kohtaavat Paimiossa – katso videolta maistiainen musikaalista

Puoluekokoukset

Petteri Orpo valmistautuu vaikeaan kauteen – talous hiipuu ja korot nousevat

Orpon neljäs kausi alkaa – kokoomusjohtaja hamuaa seuraavaa pääministerin paikkaa

Turkulainen pyöräilijä Kari Kumpulainen huoltaa säännöllisesti pyöräänsä. Hän harmittelee, kuinka vähän ihmiset nykyään pitävät pyöristään huolta.
Pyöräily

Testasimme, miten Turun uudet pyöränhuoltopisteet toimivat – yksi asia hankaloittaa kumien pumppaamista

Petteri Orpo
Puoluekokoukset

Kokoomus Kalajoella: Häkkänen ja Valtonen suosituimpia varapuheenjohtajiksi

Autot

Hyppää kyytiin ja koe kuskiton ajo – teknologiayritys kehittää Turussa itseajavien autojen järjestelmää, joka perustuu lasertutkiin

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit

Turun musiikkijuhlasäätiö

Turun musiikkijuhlat mukana Sustainable Travel Finland -polulla

Copyright © Turun Sanomat Oy

27. vuosikerta

Vastaava päätoimittaja: Jussi Orell

ISSN: 0356-133X 2000 - 2022

Verkkotoimitus:

050 563 9576

ts.verkkotoimitus@ts.fi