Kolumni

Ihminen ei elä nukkuakseen, vaan hän nukkuu elääkseen

Unesta on tullut uskonto, jonka tärkeydestä jokainen hyvinvoinnistaan huolehtiva suomalainen on tietoinen. Iltarutiinit, joilla tähdätään ihanteelliseen nukkumiskokemukseen, ovat monelle pyhä rituaali. Maailmassa, joka näyttäytyy sääntö-Suomen kontrollihakuiselle kansalaiselle kulkutauteineen ja sotineen yhä vaikeammin ennakoitavalta, on sentään yksi asia, johon hän voi hallinnantarpeensa suunnata.

Heti alkuun pitää korostaa unen merkitystä. Pysyäkseen kunnossa ja järjissään ihminen tarvitsee ravitsevan unirytmin ja sopivan annoksen syvää unta ja REM-unta. Uniongelmat pitää selvittää lääkärin tutkimuksella siltä varalta, että syynä on jokin sairaus, kuten uniapnea.

Nukkuminen on tervettä, mutta hurahtaminen unen optimointiin erilaisilla rituaaleilla ja mittausvälineillä epätervettä. Jos yöuni nousee alttarin keskipisteeksi eikä ihminen sitä onnistu saavuttamaan, hän alkaa väsymyksen lisäksi potea myös riittämättömyyden tunnetta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikkea ei ole menetetty, vaikka uni olisikin hukassa. On muitakin tapoja kerätä voimia. Nukkuminen on yhdysvaltalaisen lääkärin ja tutkijan Saundra Daulton-Smithin mukaan vain yksi seitsemästä lepäämisen muodosta. Muita ovat sosiaalinen, henkinen ja luova lepo sekä tunteiden, mielen ja aistien lepo.

Esimerkki. Jos melussa työskentelevä opettaja ei saa hiljaisia taukoja ja lepoa aisteilleen, hän kuormittuu. Lisäksi hän tarvitsee omaa aikaa ilman sosiaalisuuden vaatimusta: sitä ettei kukaan halua häneltä mitään.

Mieli tarvitsee lepoa työajatuksilta, jotka ehkä tunkeutuvat uniinkin ja joita voi hälventää esimerkiksi rentoutusharjoituksilla. Tunteita olisi hyvä tuulettaa kollegan, ystävän tai jonkun muun kanssa, etteivät ne pääse patoutumaan ja nostamaan stressiä. Luovat, uudet tuntisuunnitelmat syntyvät levännein aivoin, eivät tyhjiin ammennetuista ideavarastoista.

Elämässä pitää olla myös sydämen asioita, jotakin syvempää sisältöä kuin täydellisesti suoritettu yöuni. Sillä ihminen ei elä nukkuakseen, vaan hän nukkuu elääkseen.

Kirjoittaja on jooganopettaja ja kirjailija.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.