Kolumni
Elina Pirjatanniemi:

Ilmastopakolaisten vaikea asema

Talvinen aurinko lämmittää kasvoja. Olen saapunut määränpäähän, Pretorian yliopiston kampukselle. Tarkasti vartioidulta alueelta löytyy tavanomaisten yliopistorakennusten lisäksi muun muassa kokeellisia puutarhoja, lehmiä, hulppeita tenniskenttiä, puistoja, kauppoja, uimahalli ja tietenkin vierasmaja.

Matkalaukkuni jäi omille teilleen ja se hieman kaihersi mieltä. Selvisin joka tapauksessa viikon ilman matkatavaroitani lainaamalla ja pyykkäämällä vaatteita. Toukokuussa Åbo Akademin kunniatohtoriksi promovoitu professori Manfred Nowak antoi käyttööni hammasharjan ja tahnaa. Näin näitä kansainvälisiä suhteita pidetään lämpiminä, totesimme naureskellen.

Osallistuin Pretoriassa Global Campus of Human Rights -verkoston hallituksen kokouksiin. Emme ole tavanneet toisiamme fyysisesti sitten vuoden 2019. Monet asiat hoidamme nykyään virtuaalisesti, mutta joskus on tärkeää kokoontua yhteen. Verkosto järjesti samalla myös kansainvälisen konferenssin, jonka aiheena olivat maiden sisäiset pakolaiset.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sisäisen pakkomuuton syyt vaihtelevat, mutta Pretoriassa yksi aihe nousi yli muiden. Tulevaisuudessa pakolaisuuden taustalla on yhä useammin ilmastonmuutoksesta johtuva syy. Äärimmäiset luonnonolot, kuten esimerkiksi kuumuus, tulvat ja kuivuus uhkaavat miljoonien ihmisten elinoloja. Ihmiset joutuvat muuttamaan kotimaassaan alueelta toiselle ja paine rajat ylittävään pakolaisuuteen kasvaa.

Tulevaisuudessa pakolaisuuden taustalla on yhä useammin ilmastonmuutoksesta johtuva syy.

Oikeustieteen näkökulmasta ilmastopakolaisten asema on vaikea. Pakolaisoikeus rakentuu oletukselle, että pakoon lähdetään, kun oma valtio vainoaa tai se ei pysty vainolta suojaamaan.

Ilmastonmuutoksen seurauksissa ei sen sijaan ole kyse valtion vainosta, vaan vähitellen heikkenevistä olosuhteista, jotka jossain vaiheessa muuttuvat mahdottomiksi sietää. Ilmastonmuutos voi toki aiheuttaa nopeastikin eskaloituvia ongelmia, kuten tulvia tai hirmumyrskyjä. Olennaista on kuitenkin se, että oikeudellisessa ajattelussa vielä etsiskellään tapoja hahmottaa ilmastonmuutoksen takia pakkomuuton uhreiksi joutuvien kohtaloa.

Maan sisäisten pakolaisten osalta joudumme tarkastelemaan esimerkiksi sitä, kenelle vastuu ilmastonmuuton seurauksista kulloinkin kuuluu. Millaiset vahingot kuuluvat meidän kaikkien eli valtion korvattaviksi? Milloin voidaan edellyttää, että ihmiset itse ennakoivat ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja vakuuttavat omaisuutensa? Millaisia vahinkoja vakuutusyhtiöiden tulisi korvata?

Rajat ylittävien ihmisten oikeudellinen tilanne on hankalampi. Ilmastopakolaiset eivät ole varsinaisia pakolaisia, mutta heidän kohtalossaan on paljon yhteistä vainoa pakenevien ihmisten kanssa. Etelämeren pienille saarivaltioille kyse on jopa valtion olemassaolon jatkuvuudesta. Jos Tuvalu muuttuu asumiskelvottomaksi, mikä vastuu muilla valtioilla on sen kansalaisista?

Kysymykset ovat esimakua niistä ilmastonmuutokseen liittyvistä oikeudellisista ongelmista, joihin meidän tulisi löytää vastauksia. Ongelmien edessä olisi helppo vaipua synkkyyteen, mutta en tee niin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Konferenssissa tapaamani opiskelijat ovat jo ottaneet haasteen vastaan. Samaa päättäväisyyttä näkyy monissa omissa opiskelijoissani. He eivät ole jääneet voivottelemaan, vaan he kyseenalaistavat rohkeasti olemassa olevia ajattelumalleja ja rakenteita. Nelson Mandelaa siteeraten: se tuntuu aina mahdottomalta, kunnes se on tehty.

Kirjoittaja on Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja ja Turun yliopiston dosentti.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
eläkenomi
Olosuhdepakolaiset
""Tulevaisuudessa pakolaisuuden taustalla on yhä useammin ilmastonmuutoksesta johtuva syy. Äärimmäiset luonnonolot, kuten esimerkiksi kuumuus, tulvat ja kuivuus uhkaavat miljoonien ihmisten elinoloja."" 

Tuntuu kummalliselta, että tämäkään tiedeyhteisö ei suostu näkemään totuutta. Väestöräjähdyksellään ihmiskunta loi omalta osaltaan pohjan ilmastomuutokselle eksponenttialisen kysynnänkasvun muodossa. Syntyvyysluvut ovat useinkin suurimmat ihmiselämän vaativimmilla alueilla. Olosuhteita halutaankin muuttaa lähtemällä niitä pakoon !

Kehittyvien maiden avustustoiminta kohdentuu nykyään pääasiassa jo syntyneen väestön elinolosuhteiden helpottamiseen. Sen rinnalla opastus- ja avustustoiminnan olisi panostettava lisääntyvästi perhesuunnitteluun, kyseenalaistamalla nykyisen väestön lisääntymiseen perustuvan talouskasvumallin. 




""Konferenssissa tapaamani opiskelijat ovat jo ottaneet haasteen vastaan. ....... he kyseenalaistavat rohkeasti olemassa olevia ajattelumalleja ja rakenteita. Nelson Mandelaa siteeraten: se tuntuu aina mahdottomalta, kunnes se on tehty.""

Ihmisten oikeutta lisääntyä on ollut vaikeaa rajoittaa, mutta ohjailuilla ja houkutuksilla on jo pian pakko saada muutos edes yhteen ilmastonmuutoksen juurisyyhyn ! Odotetaan väestöasian ja jatkuvasti yltyvän kysynnän vaikutuksen tuomista myös esiin ja tältäkin osalta uusia ajatusmalleja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ari Hyvönen
Niin
Voidaan kysyä milloin se ilmastonmuutos oikein alkaa? Sillä on peloteltu jo vuosikymmeniä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
vexi
Kaakkois-Afrikka maailman hedelmällisintä aluetta
Muistui taas mieleen kuunon demari Lasse lehtisen 30 vuoden takainen kirja "Valkoinen Ihmissyöjä", sekä vajaat 20-vuotta sitten tekemäni työmatka Durbaniin, Etelä-Afrikan itärannikolle, maailman hedelmällisimpiin kuuluvalle vyöhykkeelle, missä paikalliset buurit surkuttelivat uuden hallinon kyvyttömyyttä saada kansa rakentamaan maataan. Kaakkois-Afrikka pystyisi tuottamaan helposti ruokaa koko maailmalle, siinä missä Ukrainan ja Etelä-Venäjän mustan mullan alueet. Mutta kun ei. Lasse Lehtisen kirja kuvaa parodisoiden "kulttuurisellisia" esteitä elintason nostamiseksi: miksi alueet pysyvät köyhinä. Ainoa syy ei ole , että väestöstä puolet on HIV-positiivisia, vaan heimoristiriidat ja perinteet estävät samanlaisen toimeen tarttumisen kuin vaikkapa Itäisessä Aasiassa. "Kukas se kissan hännän nostaa.. "


Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.