Puheenvuoro

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa voi elää

JANE ILTANEN
Säännöllinen ja kohtuullinen elämäntapa muodostaa toteutuessaan hyvän perustan kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidolle. Jotta tähän päästään, tarvitaan yleensä elämäntavan muutos, sanoo kirjoittaja.
Säännöllinen ja kohtuullinen elämäntapa muodostaa toteutuessaan hyvän perustan kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidolle. Jotta tähän päästään, tarvitaan yleensä elämäntavan muutos, sanoo kirjoittaja.

ALIO

Turun Sanomissa on keskusteltu kevään aikana kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Runsaat 50 vuotta psykiatrisia potilaita hoitaneena lääkärinä voinen osallistua keskusteluun.

Kaksisuuntainen mielialahäiriä voi ilmetä manian ja syvän masennuksen vaihteluna tai lievempänä mielialan aaltoilua. Sairastuneen oireet voivatkin tapauksesta riippuen suuresti vaihdella, minkä vuoksi sairauden tunnistaminen, oikeaan diagnoosiin pääseminen, usein viivästyy. Samoin potilaiden ja heidän läheistensä kokemukset voivat suuresti erota toisistaan.

Psykiatriassa häiriön puhkeamisessa erotetaan kolme vaihetta: alttius, laukaisevat tekijät ja välittävät mekanismit.

Tärkein kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistava tekijä on perimä. Tyypillisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö esiintyy suvuittain. Myös lapsuuden traumaattiset kokemukset voivat lisätä sairastumisalttiutta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kliininen häiriö, mania tai masennus, puhkeaa usein rasittavan ulkoisen tapahtuman tai sisäisen tekijän laukaisemana kaksisuuntaisuuteen taipuvaisella henkilöllä.

Sairastuva voi kokea tapahtuman henkilökohtaisesti rasittavana tai mieltä kiihottavana. Tällaisia tapahtumia ovat perheristiriidat, työhön liittyvät ongelmat tai äkilliset menestymisen kokemukset, loppuun palaminen, runsas päihteiden käyttö jne. Tapahtuma voi olla hitaasti kehittyvän häiriön (esim. kohonneen mielialan) aiheuttama, jolloin se lähinnä nopeuttaa häiriön ilmituloa.

Oman kysymyksensä muodostavat nuoruudessa puhjenneet ärtyneisyys-, unettomuus- ja masentuneisuuskaudet ja niihin liittyvät kouluvaikeudet, joita ikätovereiden ymmärtämätön suhtautuminen tai suoranainen kiusaaminen pahentavat. Nuoruudessa alkanut kaksisuuntainen mielialahäiriö voi vakavasti ja pitkäaikaisesti vaurioittaa nuoren toimintakykyä.

Välittävät tekijät liittyvät kiinteästi hoitoon. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on tyypillisesti mielialaa ja energisyyttä koskeva ”rytmihäiriö”, jota voidaan tasapainottaa säännöllisellä lääkityksellä ja säännöllisellä elämällä. Edellisellä vähennetään keskushermoston alttiutta ja jälkimmäisellä rasittavia tekijöitä.

”Rytmihäiriön” biologista alttiutta hoidetaan mielialaa tasaavilla lääkkeillä. Myös psykoosilääkkeitä saatetaan tarvita. Noin 75 prosenttia kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteenlasketusta sairausajasta ilmenee masennuksena, jonka hoidossa yhdessä mielialaa tasaavien lääkkeiden kanssa joudutaan usein käyttämään mielialalääkkeitä. Niiden teho kaksisuuntaisessa masennuksessa on kuitenkin huonompi kuin yksisuuntaisessa masennuksessa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteydessä on keskusteltu myös hitaasta tulehduksesta (inflammaatiosta).

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On totta, että tätä häiriötä sairastavilla tavataan kohonneita tulehdusainetasoja. Niitä, samoin kuin muitakin stressitilasta kertovia aineita tavataan monissa muissa psykiatrisissa (esim. skitsofrenia ja unettomuus) ja ruumiillisissa sairauksissa (esim. lihavuus ja diabetes). Todennäköisesti veren kohonneet tulehdusainetasot ovat epäspesifisiä merkkejä sairauksien tai muiden stressitilojen aiheuttamasta elimistön rasitustilasta.

Tässä tulemmekin toiseen hoidon osa-alueeseen: säännölliseen elämäntapaan, johon kuuluvat säännöllinen unirytmi, monipuolinen ruokavalio, alkoholin ja muiden nautintoaineiden välttäminen, kohtuullinen määrä työtä, fyysistä kuntoilua ja lepoa sekä harmoniset ihmissuhteet.

Säännöllinen ja kohtuullinen elämäntapa muodostaa toteutuessaan hyvän perustan kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidolle. Jotta tähän päästään, tarvitaan yleensä elämäntavan muutos.

Kohtuus henkilökohtaisen tyydytyksen ja menestyksen tavoittelussa (esim. työnteko, ihmissuhteet, alkoholin käyttö) ei useinkaan tunnu riittävältä. Ken kerran on kokenut maniaan liittyvän euforian ja energisyyden, jolloin elämä oli nautinnollista ja kaikki onnistui, kaipaa sitä lopun ikäänsä. Tämä kaipuu johtaa helposti mielialaa tasaavan lääkityksen omaehtoiseen lopettamiseen. Koulutuksellisella terapialla pyritäänkin kuvaamaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön luonnetta ja eri hoitojen tarpeellisuutta sairastuneelle ja hänen läheisilleen.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö rajoittaa usein sairastuneen toimintakykyä, fyysistä ja henkistä jaksamista, mikä on omiaan kuormittamaan myös sairastuneen perhettä ja muita ihmissuhteita.

Läheisten kestokykyä rasittaa usein myös kaksissuuntaiseen häiriöön liittyvä taipumus ärtyä, jopa menettää malttinsa varsinkin silloin, kun sairastunut kohtaa vastustusta tai kritiikkiä. Käyttäytymisen taustalla ovat useimmiten itsetunto-ongelmat, joita sairastunut toivuttuaankin voi peittää ylimielisellä, jopa hyökkäävällä käyttäytymisellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva häiriöryhmä, jota nykyään voidaan menestyksellisesti hoitaa yhteistyössä sairastuneen ja hänen perheensä kanssa.

Lääkehoito ja säännöllinen elämäntapa muodostavat hoidon keskeiset elementit, joiden toteumista tuetaan koulutuksellisen terapian ja tarvittaessa koulunkäyntiä, opiskelua ja työssä selviytymistä tukevan kuntoutuksen avulla. Vaikka kyse on varsin vaikeasta psykiatrisesta häiriöstä, moni kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastunut voi hoidon tukemana elää kohtuullisen mukavaa elämää.

Kirjoittaja, LKT, VTM, PsT, on täysin palvellut psykiatrian professori.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Hemppo
Perimän merkitys?
Kirjoittajan mukaan tärkein kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistava tekijä on perimä. Haluaisin kysyä kirjoittajalta, miten perimän osuus on selvitetty? Olen opiskellut perinnöllisyystiedettä ja etsinyt tutkimuksia, jotka osoittaisivat sairauden perinnöllisyyden, mutta en ole löytänyt. Hyvin usein lääkärikunta sanoo nuo asiat: Altistava tekijä on perimä ja sairaus kulkee suvuittain. Muuta tietoa ei sitten ei saakaan. Liioitellen pohdin, että jokaisessa suvussa on influenssaa. Kulkeeko influenssa suvuittain?

Eikö ole mahdollista suvuittain esiintymisessä se, että suvuissa on vaikeita ongelmia ja ongelmat kulkevat polvesta toiseen huonojen ympäristöolosuhteiden takia? Samoin kuin sanotaan henkisen väkivallan kulkeutuvan sukupolvien ketjussa? Ei sanota, että henkisen väkivallan altistava tekijä on perimä?

Olen myös miettinyt diagnoosia tästä sairaudesta. Sanotte, että oireet voivat olla hyvin erilaisia ei ihmisillä. Sanotte myös, että diagnoosi voidaan huomata vasta pitkän ajan jälkeen siitä, kun oireet ovat alkaneet. Onko diagnoosi jonkinlainen sopimus ja yhteenveto joistakin tietyistä oireista? Onko tällaisella diagnoosilla yleensä kovin suusta merkitystä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hemppo
Häiriön puhkeamisesta
Kommentoin seuraavaa lausetta. Psykiatriassa häiriön puhkeamisessa erotetaan kolme vaihetta: alttius, laukaisevat tekijät ja välittävät mekanismit. Kaikissa sairauksissa on nämä tekijät. Jos ei olisi sairauksiin altistavaa perimää eli geenistöä, kaikki olisivat terveitä. Altistavia geenejä vaan tunnetaan rajatusti. Laukaisevat tekijät ovat perimästä tai ympäristöstä. Ympäristöä on helpompi tutkia kuin perimää. Välittävät mekanismit ovat perimästä tai ympäristöstä. Mielisairauksien perinnöllisiä mekanismeja tunnetaan tietääkseni hyvin vähän.
Miten potilaiden ja heidän läheistensä kokemukset, jotka voivat suuresti erota toisistaan, vaikuttavat diagnoosiin? Diagnoosi on lääkärin tieto ja kokemus oireista, jotka näkyvät potilaassa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Hemppo
Rintasyövän perinnöllisyys
On olemassa rintasyöpään altistava geenivirhe. Kaikilla sairastavilla tätä geenivirhettä ei kuitenkaan ole. Rintasyövän voi siis saada tekijöistä, joita ei tunneta. Sen mukaan, mitä olen lukenut, niin rintasyövän perinnöllisyyttä tunnetaan paremmin kuin kaksisuunataisen mielialahäiriön.

En ole kuullut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön altistavasta geenivirheestä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.