Tehdään Turusta Tampere – tavoitteena on olla Suomen vetovoimaisin

Turkulaisuuteen liitetään monesti usko omaan ja kaupungin erinomaisuuteen, joka ulkopaikkakuntalaisen silmin saattaa näyttäytyä myös ylimielisyytenä. Olen jyrkästi eri mieltä. Ostin Turusta vapaa-ajanasunnon vuonna 2013 ja siitä lähtien olen saanut selittää kyllästymiseen asti, miksi minä ja perheeni halusimme tulla Turkuun.

Valtaosa hämmästelijöistä on ollut Turun seudulta. Terassilla paksua Turun murretta puhuvasta keskustelukumppanista onkin paljastunut hieman epävarma Heidekenillä syntynyt raisiolainen, jonka usko kaupunkia kohtaan sulaa nopeammin kuin lonkerolasin jää.

Väitänkin tässä ja nyt paikallisen lehden kolumnipalstalla, että turkulaisten aito arvostus kaupunkia kohtaan voisi olla parempi.

Kaikki lähtee päättäjistä ja asioiden viestimisestä. Yleinen ilmapiiri ei muutu yhdessä yössä, vaikka jokilaivan leppeässä kesäillassa kaikki voikin tuntua hetken aikaa mahdolliselta. Arki tulee aamulla. Tunnin juna on edelleen kahden tunnin juna. Pääskyvuoren linkkitorni ei vieläkään ole Näsinneula, eikä edes Pyynikin näkötorni. ”Tääl mittää ole” ja sitä rataa.

Tampereesta puheenollen. Huhtikuussa julkaistun tutkimusyhtiö T-median tekemän kaupunkien vetovoima&vaikutus -erikoistutkimuksen mukaan Turku oli Suomen neljänneksi vetovoimaisin kaupunki. Tampere jatkaa toista vuotta piikkipaikalla. Kärkikolmikkoon ennen Turkua mahtuivat myös Kuopio ja Jyväskylä.

Riittääkö palloseuralle, että se on SM-liigan kakkonen? Onko Kaskis tyytyväinen tultuaan valituksi Suomen 8. parhaaksi ravintolaksi? Ei tietenkään, emmekä me Turusta välittävät kansalaisetkaan saa tyytyä täpärään karsiutumiseen mitalikolmikon ulkopuolelle vetovoimatutkimuksessa. Turulla on kaikki edellytykset olla Suomen vetovoimaisin kaupunki, mutta se vaatii oikeita päätöksiä ja uskallusta tehdä asioita myös eri tavalla.

Kerronkin nyt kolmen kohdan listani, miten Turku tamperelaistetaan ja kaupungista tehdään Suomen vetovoimaisin. Asia on tärkeä kaupungin talouden kannalta, mutta myös perusvireeltään monesti negatiivisen puheenparren muuttamiseksi.

1. Rakennushankkeet ruotuun. Logomon sillalle ja Funikulaarille nauravat naurismaan aidatkin. Jatkuva sekoilu isojen hankkeiden kanssa ei todellakaan nosta turkulaisten luottamusta. Eikä kyllä muidenkaan. Tampereella rantatunneli valmistui etuajassa ja alitti budjetin.

2. Keskustaa tulee kehittää. Tamperetta on kehitetty määrätietoisesti. Viimeisimpinä esimerkkeinä raitiovaunuliikenne, uusi monitoimiareena ja Suomen korkein hotelli. Turun pitää löytää omat keinonsa pitää keskusta elinvoimaisena. Pelkkä kattoterassi tai Toriparkki eivät riitä. Muu Suomi keksi ne jo aikoja sitten.

3. Turun brändi pitää kirkastaa. Tampere on löytänyt tarinastaan muutakin kuin mustamakkaran ja Timo Jutilan. Turku löysi vuonna 2019 brändikäsikirjaan merellisyyden ja historian. Portion Boys toi Matin ja Tepon 2020-luvulle. Turun brändiviesti pyörittää edelleen Vauhti kiihtyy -hitin alkuperäisversiota 1990-luvun taitteesta.

Emme voi muuttaa Turun sijaintia kartalla, mutta voimme muuttaa asenneilmapiirin ja parantaa yleistä tekemisen kulttuuria. Ehdotan, että aloitetaan heti.

Ai niin, vielä jäi vastaamatta, miksi perheeni hurmaantui Turusta. Eurooppalainen tunnelma, helsinkiläiselle järkevä hintataso ja jokin sanoin kuvaamaton leppoisuus, mikä ihmisistä välittyi, näin lyhyesti kerrottuna.

Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija, joka on ollut osa-aikaturkulainen vuodesta 2013.