Muutaman vuoden voimassa ollut vuosilomalaki tuo työntekijöille palkallisen vuosiloman tai sitä vastaavan vapaan. Lain kirjain antaa kuitenkin paljon joustovaraa työpaikka- ja yksitason neuvotteluille loman pitämisen ajankohdasta ja loman pituudesta. Vaikka vuosilomalaki on yleinen ja kaikille palkansaajille voimassa, ei tästä kuitenkaan seuraa, että vuosiloman pitäminen näyttäytyisi kaikille samanlaisena.
Kokoaikaisesta vakinaisesta työstä ansaitsee tyypillisen eli vähintään 30 päivän palkallisen vuosiloman. Epätyypillinen loma voidaan määritellä siten, että vuosilomaa tai sitä vastaavaa vapaata kertyy vähemmän kuin tyypillisessä vuosilomassa. Lyhytkestoisissa epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville vapaata voi kertyä enintään 24 päivää, kun kertymä on kaksi lomapäivää työkuukaudelta. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät rajautuvat usein työsuhteen lyhyyden vuoksi tyypillisen loman ulkopuolelle.
Kesäaika osalle
kiireisintä työaikaa
Syyskuussa 2007 kerätyllä Lomalla kaikki on toisin? -kyselytutkimuksella kartoitettiin muun muassa epätyypilliseksi määritellyn loman pitämistä. Epätyypillinen loma voi nähdäksemme tarkoittaa myös sitä, että työllä ansaittua vuosilomaa tai sitä vastaavaa vapaata ei pidetä. Syitä on monia, esimerkiksi osalle vastaajista juuri kesäaika on kiireisintä työaikaa.
Tutkimuksesta selviää, että määräaikaisista työntekijöistä noin puolet (50,3 pros.) piti neljän viikon tai sitä pidemmän kesäloman, kun taas vakituisissa työsuhteissa työskentelevistä tällaisen tyypillisen loman piti kolme neljäsosaa (75,9 pros.).
Työsuhteen pituus määrittää selvästi työntekijän ansaitsemien lomapäivien määrää: yhden vuoden tai sitä lyhyemmissä työsuhteissa työskennelleistä vain vajaa kolmannes piti tyypillisen loman. Tutkimusaineistossa näyttäisi 18 kuukauden työsuhde erottavan tyypillisen ja epätyypillisen vuosiloman pitämisen. Yli 18 kuukauden työsuhteessa työskennelleistä lähes neljä viidestä (79 pros.) oli pitänyt tyypillisen kesäloman. Tutkimukseen osallistuneista määräaikaisista työntekijöistä reilusti yli puolet (64 pros.) oli tutkimushetkellä ollut 18 kuukautta tai sitä lyhyemmissä työsuhteissa.
Lomakorvaukset
kuluvat elämiseen
Loman pitämistä selittävät sen ansainta sekä toisaalta lomansaajan elämäntilanne ja omat arvovalinnat. Sukupuoli vaikuttaa: naisten ja miesten kohdalla loman pitämistä selittävät täysin eri tekijät. Naisilla epätyypillistä lyhyttä lomaa selittävät epävarmaan työmarkkina-asemaan liittyvät tekijät, kuten työsuhteen määräaikaisuus ja nuori ikä – ja vielä tarkemmin: naisten kohdalla vaikuttavat työuran lyhyys ja silppuisuus koulutustasosta riippumatta.
Pätkä-, projekti- tai keikkatyösuhteiden väleissä ei ansaittua vapaata välttämättä pysty pitämään, ja saadut lomakorvaukset kuluvat elämiseen. Lisäksi naisten perhevastuu näkyy: pienten lasten äidit pitivät pitkän kesäloman muita naisia useammin.
Miesten kohdalla työsuhteen määräaikaisuus ei selitä vuosiloman pitämistä. Sen sijaan korkeaa koulutusta vaativat työtehtävät ja niiden mukana tuleva vastuu vaikuttavat erityisesti työuran alussa siihen, etteivät miehet pidä pitkää lomaa. Toisaalta yksityisen sektorin työnantajalla työskentelevät tai muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevät pitävät muita useammin epätyypillisen loman. Tämä voi selittyä esimerkiksi alakohtaisesti sovituilla vuosilomajärjestelyillä.
Miehillä epätyypillisen loman pitämistä lisäsi myös se, että työ koetaan vapaa-aikaa tärkeämmäksi.
Lyhyt loma ei yleensä
riitä palautumiseen
Onnistuneen loman edellytyksenä oli riittävä vuosiloman pituus. Ne vastaajat, jotka olivat lomailleet vähemmän kuin neljä viikkoa, kokivat, etteivät olleet levänneet ja palautuneet työstä yhtä hyvin kuin pitkällä lomalla olleet. Sekä naisten että miesten kohdalla loma-aikana tehty matka oli yhteydessä kokemukseen virkistävästä lomasta. Näin arkisista rutiineista ja maisemista irtautumisella on vaikutusta myönteisen lomakokemuksen kanssa.
Palkansaajanaisilla onnistuneeseen vuosilomaan oli yhteydessä kokemus siitä, että työnantaja pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta. Tätä voidaan pitää merkkinä onnistuneiden työpaikkatason lomaneuvottelujen yhteydestä loman onnistumiseen.
Kyselyyn vastanneiden palkansaajanaisten käsitys onnistuneesta lomasta kertoo myös vahvasta perheorientaatiosta. Joustavat lomajärjestelyt edesauttavat järjestelemään perheen toimintaa ja tarpeita – ja tätä kautta perheen ja työn yhteensovittaminen tulee joustavammaksi.
Palkansaajamiesten kohdalla tilanne oli toinen: mikäli vuosiloman suunnittelu ja järjestely oli koettu hankalaksi, ei loman koettu myöskään antavan riittävästi lepoa ja virkistystä. Näin oli silloinkin, kun lomalla oli oltu neljä viikkoa tai sitä pidemmän aikaa.
Voi olla, että miespalkansaajat kokevat työstä irtautumisen naisia vaikeammaksi ja siksi loman organisointi tuntuu hankalalta, mikä puolestaan vähentää kokemusta loman onnistumisesta. Miesten käsitys onnistuneesta lomasta korostaa lomaa työnteon vastapuolena.
Hyvällä lomalla
irti työasioista
Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, kuinka tärkeää on loman onnistumisen kannalta pystyä kunnolla irtautumaan työasioista. Tutkimustuloksemme tukevat tätä seikkaa. Riittävän pitkä loma, mielellään arjen rutiineja rikkova lomamatka tekevät lomakokemuksesta onnistuneen. Yhtälailla vuosiloman suunnittelu ilman liiallista stressiä sekä loma-asioissakin reiluksi koettu esimies ja sujuvat joustavat käytännöt takaavat lomalaisen kannalta optimaalisen loman.
Lomalla kaikki on toisin? -kyselytutkimukseen osallistui 1 204 eri-ikäistä ihmistä eri puolilta maata. Vastaajista naisia oli 71,4 prosenttia ja miehiä 28,6 prosenttia. Palkansaajia kyselyyn vastanneista oli 1 021. Heistä epätyypillisessä työsuhteessa työskenteli naisista lähes kolmannes (27,2 pros) ja miehistä reilu kymmenesosa (11,6 pros.).
Kyselytutkimus on osa laajempaa Joustava loma-aika -tutkimushanketta, joka toteutetaan Turun yliopiston sosiologian laitoksella. Se toteutettiin laajalevikkisenä internetlomakekyselynä, johon haettiin vastaajia Akavan, SAK:n ja STTK:n ammattiliittojen sekä median välityksellä. Lomalla kaikki on toisin? -kyselyosion ovat rahoittaneet Turun yliopisto ja Suomen Ammattiliittojen lomajärjestö SAL ry.
Kirjoittajista Anu-Hanna Anttila on Suomen Akatemian tutkijatohtori ja Jussi Vasanen VTM Turun yliopiston sosiologian laitoksella.
