Puheenvuoro

Kaupunkiluonto kiittää hallitusta hoitamattomuudesta

PUHEENVUORO

Kaupunkien lähiluonnon merkitys ihmisille kasvaa jatkuvasti niin meillä kuin muuallakin. Maailman väestöstä jo 56 prosenttia on kaupunkilaisia ja suurimmalle osalle ihmisistä taajamaluonto tarjoaa ainoan päivittäisen kosketuksen muihin lajeihin.

Euroopan unionin biodiversiteettistrategiassa kaupunkiluonto on nostettu yhdeksi tärkeimmistä ympäristöistä, joissa lajien ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen tulisi estää. Kaupunkilaisille ovat tärkeitä niin Ruissalon kaltaiset laajat virkistysalueet kuin pienialaiset kaupunkimetsikötkin. Esimerkiksi Turussa tuoreen Sitra Lab 2:n luontohyvityshankkeessa tehdyn selvityksen mukaan käyttäjiä löytyi hyvinkin pienille kaupunkiympäristön viheraluelaikuille.

Turku on luonnoltaan Suomen oloissa poikkeuksellisen rikas. Meneillään olevan Turun kaupunkikasvikartoituksen mukaan Turussa elää yli 1 100 putkilokasvilajia tai lajiryhmää. Jussi Lampinen ja Anna Koskela ovat laskeneet pelkästään Juhannuskukkulan alueelta 276 kasvilajia. Säännöllisiä pesimälintuja Turussa on noin 140 lajia, joista kuutisenkymmentä pesii rakennetulla alueella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaupunkiluonto myös muuttuu jatkuvasti, mistä esimerkeiksi sopivat kaupungissa viime vuosina runsastuneet sepelkyyhky ja pikkuvarpunen sekä toisaalta selvästi harvinaistunut kotihiiri. Monet eläimet ovat hyvin sopeutuneet elämään rakennetussa ympäristössä. Esimerkiksi kettuja pesii nykyään rakennetulla kaupunkialueella ja Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan kaikille tuttu orava elää ja liikkuu sujuvasti teiden ja rakennusten pirstomassa ympäristössä. Silti eniten aikaa oravat viettävät suunnittelulta sivuun jääneillä villiintyneillä viheraluelaikuilla. Nämä villiintyneet joutomaa-alueet ovatkin kaupunkiluonnon kannalta kaikkein keskeisimpiä ympäristöjä.

Kaupunkialueen maankäyttöä suunniteltaessa pienten viheraluelaikkujen arvottamiseen tarvitaan tietoa niiden käytöstä, eliölajistosta ja luontoarvoista. Ihmissilmin keskusta-alueen pensoittunut joutomaakaistale ei välttämättä näytä monimuotoisuuden keskittymältä. Puistonurmikkoon verrattuna ne ovat kuitenkin tärkeitä elinympäristöjä lukuisille tutuille ja vielä tuntemattomillekin eliöille.

Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta pyritään usein turvaamaan rakentamalla eliölajeille uusia ympäristöjä: viherkattoja ja -seiniä tai ketoja puistonurmikon sijaan. Olemassa olevaa kaupunkiluontoa säilyttämällä turvataan kuitenkin kaupunkiluonnon ennestään tuntematonta monimuotoisuutta.

Keskenään monimuotoiset viheralueet tarjoavat myös elinympäristöjä suuremmalle lajikirjolle. Kaupunkien asukkailta villiintyneiden viherlaikkujen säästäminen vaatii kykyä katsoa ympäristöään uudesta näkökulmasta ja ajoittain myös sietää monimuotoisen ympäristön hallitsemattomuutta – ja jonkun silmään siivottomuuttakin. Kaupunkiluonto kiittää hallitusta hoitamattomuudesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun kaupunki on laajasti sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen osana kaupunkisuunnittelua. Osana EU:n Green City Accord -sitoumusta Turku on muun muassa luvannut lisätä 2030 mennessä viheralueiden määrää ja laatua esimerkiksi pysäyttämällä kaupungin ekosysteemien häviämisen ja ennallistamalla vaurioituneita ekosysteemejä. Kaupungilla on myös valmistelussa luonnon monimuotoisuusohjelma, jolla pyritään luomaan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta turvaavia käytänteitä sekä suunnitteluun että rakentamiseen.

Erityistavoitteikseen kaupunki on valinnut lintujen ja perhosten monimuotoisuuden edistämisen. Näiden ohella villiintyneiden viheraluelaikkujen säästäminen turvaisi myös useiden vähemmän tunnettujen eliöiden esiintymiä: Turun kasvimuseon tutkijat ovat löytäneet Turun keskustan viheralueilta muun muassa Suomelle uusia mikrosienilajeja.

Villiintyneiden viheralueiden säilyttäminen kaupunkien keskustoissa on keskeinen osa kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja kaupunkilaisten luontokokemusten turvaamisessa.

Kirjoittajat ovat Turun yliopiston biologian laitoksen ja biodiversiteettiyksikön tutkijoita ja osallistuvat 21.5. Turun Yliopistolla tapahtuvaan BioBlitz-tapahtumaan. Tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoisuutta kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.