Kaupunkiluonto kiittää hallitusta hoitamattomuudesta
PUHEENVUORO
Kaupunkien lähiluonnon merkitys ihmisille kasvaa jatkuvasti niin meillä kuin muuallakin. Maailman väestöstä jo 56 prosenttia on kaupunkilaisia ja suurimmalle osalle ihmisistä taajamaluonto tarjoaa ainoan päivittäisen kosketuksen muihin lajeihin.
Euroopan unionin biodiversiteettistrategiassa kaupunkiluonto on nostettu yhdeksi tärkeimmistä ympäristöistä, joissa lajien ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen tulisi estää. Kaupunkilaisille ovat tärkeitä niin Ruissalon kaltaiset laajat virkistysalueet kuin pienialaiset kaupunkimetsikötkin. Esimerkiksi Turussa tuoreen Sitra Lab 2:n luontohyvityshankkeessa tehdyn selvityksen mukaan käyttäjiä löytyi hyvinkin pienille kaupunkiympäristön viheraluelaikuille.
Turku on luonnoltaan Suomen oloissa poikkeuksellisen rikas. Meneillään olevan Turun kaupunkikasvikartoituksen mukaan Turussa elää yli 1 100 putkilokasvilajia tai lajiryhmää. Jussi Lampinen ja Anna Koskela ovat laskeneet pelkästään Juhannuskukkulan alueelta 276 kasvilajia. Säännöllisiä pesimälintuja Turussa on noin 140 lajia, joista kuutisenkymmentä pesii rakennetulla alueella.
Kaupunkiluonto myös muuttuu jatkuvasti, mistä esimerkeiksi sopivat kaupungissa viime vuosina runsastuneet sepelkyyhky ja pikkuvarpunen sekä toisaalta selvästi harvinaistunut kotihiiri. Monet eläimet ovat hyvin sopeutuneet elämään rakennetussa ympäristössä. Esimerkiksi kettuja pesii nykyään rakennetulla kaupunkialueella ja Turun yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan kaikille tuttu orava elää ja liikkuu sujuvasti teiden ja rakennusten pirstomassa ympäristössä. Silti eniten aikaa oravat viettävät suunnittelulta sivuun jääneillä villiintyneillä viheraluelaikuilla. Nämä villiintyneet joutomaa-alueet ovatkin kaupunkiluonnon kannalta kaikkein keskeisimpiä ympäristöjä.
Kaupunkialueen maankäyttöä suunniteltaessa pienten viheraluelaikkujen arvottamiseen tarvitaan tietoa niiden käytöstä, eliölajistosta ja luontoarvoista. Ihmissilmin keskusta-alueen pensoittunut joutomaakaistale ei välttämättä näytä monimuotoisuuden keskittymältä. Puistonurmikkoon verrattuna ne ovat kuitenkin tärkeitä elinympäristöjä lukuisille tutuille ja vielä tuntemattomillekin eliöille.
Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta pyritään usein turvaamaan rakentamalla eliölajeille uusia ympäristöjä: viherkattoja ja -seiniä tai ketoja puistonurmikon sijaan. Olemassa olevaa kaupunkiluontoa säilyttämällä turvataan kuitenkin kaupunkiluonnon ennestään tuntematonta monimuotoisuutta.
Keskenään monimuotoiset viheralueet tarjoavat myös elinympäristöjä suuremmalle lajikirjolle. Kaupunkien asukkailta villiintyneiden viherlaikkujen säästäminen vaatii kykyä katsoa ympäristöään uudesta näkökulmasta ja ajoittain myös sietää monimuotoisen ympäristön hallitsemattomuutta – ja jonkun silmään siivottomuuttakin. Kaupunkiluonto kiittää hallitusta hoitamattomuudesta.
Turun kaupunki on laajasti sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen osana kaupunkisuunnittelua. Osana EU:n Green City Accord -sitoumusta Turku on muun muassa luvannut lisätä 2030 mennessä viheralueiden määrää ja laatua esimerkiksi pysäyttämällä kaupungin ekosysteemien häviämisen ja ennallistamalla vaurioituneita ekosysteemejä. Kaupungilla on myös valmistelussa luonnon monimuotoisuusohjelma, jolla pyritään luomaan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta turvaavia käytänteitä sekä suunnitteluun että rakentamiseen.
Erityistavoitteikseen kaupunki on valinnut lintujen ja perhosten monimuotoisuuden edistämisen. Näiden ohella villiintyneiden viheraluelaikkujen säästäminen turvaisi myös useiden vähemmän tunnettujen eliöiden esiintymiä: Turun kasvimuseon tutkijat ovat löytäneet Turun keskustan viheralueilta muun muassa Suomelle uusia mikrosienilajeja.
Villiintyneiden viheralueiden säilyttäminen kaupunkien keskustoissa on keskeinen osa kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja kaupunkilaisten luontokokemusten turvaamisessa.
Kirjoittajat ovat Turun yliopiston biologian laitoksen ja biodiversiteettiyksikön tutkijoita ja osallistuvat 21.5. Turun Yliopistolla tapahtuvaan BioBlitz-tapahtumaan. Tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoisuutta kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta.
