Kolumni

Aivastuttaa, on siis kevät – allergikonkin pitää pystyä käymään ihmisten ilmoilla pandemiapeloista huolimatta

Lukiossa tehtävänämme oli kirjoittaa runo keväästä. En muista, miten oma raapustukseni tarkalleen kulki, mutta se liittyi allergiaan. Muistaakseni jotain ”aivastuttaa, on siis kevät” -tyyppistä.

Silloin kavahdin kevään romantisointia. Asennettani vauhdittivat jokakeväiset allergiaoireet. Koivuallergian voimakkuus vaihtelee keväästä riippuen, mutta omalla kohdallani sitä ryydittävät astmaoireet.

Jo ennen koronaa allergian aiheuttama pärskintä oli epämiellyttävää etenkin julkisella paikalla tai julkisessa kulkuvälineessä.

Pandemian alkaessa tilanne paheni. Keväinen aivastelu muuttui nolosta pärskimisestä potentiaaliseksi supertartuttamiseksi.

Pandemia onkin jättänyt epäluulon yskiviä tai aivastelevia ihmisiä kohtaan. Hehän voivat vaikka olla epämääräisiä supertartuttajia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aivastellessa saa tottua silmien pyörittelyyn ja tuhahteluun. Paheksuvia kommentteja en ole juurikaan joutunut kuulemaan koronakeväinä toisin kuin pari niin ikään allergiasta kärsivää ihmistä lähipiirissäni.

Maskin käyttäminen on vähentänyt pahoja katseita, mutta astmaatikolle sen läpi hengittäminen ei ole mukavaa varsinkaan allergia-aikana.

Suomessa noin joka kolmannella aikuisella on allergisia oireita. Yleisimpiä oireita ovat heinänuha ja allergiset nenäoireet sekä allergiset silmäoireet.

Mistä tietää, ovatko päivittäiset oireet flunssaa, koronaa vai allergiaa? En ole lääkäri, mutta varmuutta ei kai voi saada ainakaan ilman testejä.

Allergia- iho ja astmaliiton mukaan siitepölynuha on vetisempää kuin flunssanuha. Pelkän nenän vuotamisen ja aivastamisen takia ei mielestäni kannata jäädä kotiin, jos tietää kärsivänsä allergiasta.

Tänä keväänä korona ei ole kadonnut minnekään. Päinvastoin, Suomessa on todettu kevään aikana poikkeuksellisen paljon koronaan liittyviä kuolemia. (Ilta-Sanomat 9.5.) Onneksi rokotteet on keksitty ja suurin osa suomalaisista on täysin rokotettuja.

Pandemia vaikuttaa vaimenneen ihmisten mielissä, joten nyt tunteiden laannuttua uskaltaa todeta mahdollisia uusia aaltoja varten, että älä automaattisesti tuomitse aivastelevaa. Se tuskin lisää kenenkään hyvinvointia.

Kirjoittaja on toimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.