Puheenvuoro

Mikä on Dentalian kohtalo? Ongelmaan löytyisi yllättävän luonteva ratkaisu

JANE ILTANEN
Arkkitehti Jorma Järvi suunnitteli aikoinaan Dentalia-rakennuksen tukemaan potilaan hoidon kokonaistarpeen huomioivaa hammaslääketieteen koulutusperiaatetta.
Arkkitehti Jorma Järvi suunnitteli aikoinaan Dentalia-rakennuksen tukemaan potilaan hoidon kokonaistarpeen huomioivaa hammaslääketieteen koulutusperiaatetta.

PUHEENVUORO

Turun Sanomat uutisoi (TS 20.4.) Turun yliopiston (TY) hammaslääketieteen laitosrakennuksen Dentalian jatkokäyttöön liittyvästä ristiriidasta. Valotan kirjoituksessa Dentalian merkitystä tähän mennessä Varsinais-Suomelle, Suomelle – ja kansainvälisesti. Ja aprikoin hieman aikaa eteenpäin.

Turkulainen hammaslääketiede tunnetaan maailmalla erityisesti ksylitolista, biomateriaalitutkimuksesta ja 1965 valmistuneesta pyöreästä Dentaliasta. Arkkitehti Jorma Järvi suunnitteli rakennuksen tukemaan laitoksella kehitettyä potilaan hoidon kokonaistarpeen huomioivaa koulutusperiaatetta, mikä edustaa maailmalla vieläkin modernia hammaslääkärikoulutusta.

Lukuisat delegaatiot eri maista kävivät tutustumassa Dentalian arkkitehtuuriin ja ottamassa mallia kliinisen opetuksen näkökulmasta erinomaisista tilaratkaisuista. Suomessa Turun yliopisto on kehittänyt ansiokkaasti hammaslääkärikoulutusta ja edistänyt suun terveydenhuoltoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

TY:n hammaslääkärikoulutus lakkautettiin taloudellisen laman nimissä pitkän poliittisen kädenväännön päätteeksi 1993. Erikoistumis- ja täydennyskoulutus ja tutkimustyö jatkuivat. Kamppailu koulutuksen takaisin saamiseksi tuotti tulosta, kun peruskoulutus käynnistettiin uudelleen vuonna 2004. TY, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto ja alueen kaikkien puolueiden kansanedustajat vastustivat yksituumaisesti opetuksen ja laitoksen lakkauttamista ja toimivat aktiivisesti koulutuksen palauttamiseksi. Kaikki ymmärsivät Dentalian merkityksen yliopistolle ja alueemme palvelujärjestelmälle.

Ensimmäiset 35 vuotta Dentalia oli yliopiston ylläpitämä hammasklinikka ja koulutuksen ohella suun terveydenhuollon läheteklinikka, jonka palveluja käyttivät julkinen ja yksityinen terveydenhuolto. Myös Tyks osti pitkään potilailleen suun terveydenhuoltopalvelut yliopistolta.

Dentalian kliininen toiminta oli tuolloin opetusministeriön alaista. Kliininen opetus integroitiin lääkärikoulutuksen tapaan julkiseen terveydenhuoltoon sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle vuonna 2000.

Vaikka peruskoulutuksen kliininen koulutus siirtyi Turun terveyskeskuksen opetushammashoitolaan ja erikoistumiskoulutuksen Tyksiin ja alueen terveyskeskuksiin, opetuksen kliininen työskentely tapahtui edelleen pääosin Dentaliassa.

Luonteva sijoituspaikka olisi peruskorjattu Dentalia.

Koulutuksen käynnistyessä uudelleen 2004 Turun yliopisto lähti ennakkoluulottomasti kehittämään hammaslääkärikoulutusta. Kliinistä koulutusta hajautettiin laajasti Tyksin erityisvastuualueen terveyskeskuksiin ja sen ulkopuolelle.

Päämääränä oli antaa opiskelijoille kokemusta aidossa työympäristössä toimimisesta ja laajentaa kliinistä kokemusta. Järjestely helpotti terveyskeskusten hammaslääkäripulaa, kun hajauttaminen lisäsi valmistuvien halukkuutta hakeutua töihin yliopistopaikkakunnan ulkopuolelle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vastaava kliinisen koulutuksen hajauttaminen erikoistumiskoulutuksessa oli toteutettu TY:ssa jo aiemmin, mikä paransi suun terveydenhuollon erikoissairaanhoitopalvelujen saatavuutta keskussairaaloissa. Nämä uudistukset aiheuttivat aikanaan vastustusta hammaslääkärikunnassa. Nykyisin kaikki yliopistot toimivat hajautetun koulutusmallin mukaisesti.

Turun yliopisto, Turun kaupungin suun terveydenhuolto, alueen muut terveyskeskukset ja VSSHP ovat aina toimineet hyvässä yhteishengessä. Yksi esimerkki on vuonna 2005 Dentaliassa käynnistynyt VSSHP:n organisoima ja hallinnoima hammaslääkäripäivystys, jonka työvoima tuli pääosin terveyskeskuksista.

Yhdessä toimien saatiin suun terveydenhuollon päivystyspalvelut järjestettyä kaikille sairaanhoitopiirin asukkaille. T-sairaalassa nykyisin toimiva päivystys laajeni 2015 ensimmäisenä Suomessa kattamaan ympäri vuorokauden sekä suun perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut.

Suun terveydenhuollon vaativia erikoissairaanhoitopalveluja tuottava Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka siirtyi helmikuussa Dentaliasta uusiin nykyvaatimusten mukaisesti varusteltuihin tiloihin Majakkasairaalaan. Yhteistyö lääketieteen eri erikoisalojen kanssa sujuu kitkattomasti, kun potilaiden hoidossa tarvittavat muut erikoisalat ja diagnostiikkalaitteet ovat lähellä.

Varsinais-Suomeen suunnitellaan suun erikoishoidon yksikköä (SEHYK), jossa tuotetaan sellaisia vaativia erikoishammaslääkärin hoitopalveluja, joiden toteuttaminen ei edellytä sairaalaolosuhteita tai erityisiä diagnostiikkavalmiuksia. Tällainen yksikkö vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta.

Asia on tilojen osalta ajankohtainen, kun parhaillaan valmistellaan ensi vuoden alussa toteutuvan hyvinvointialueen sote-keskuksia ja niiden toimintaa. Tiloja tarvitsee myös Dentaliassa oleva Turun opetushammashoitola, joka siirtyy ilmeisesti hyvinvointialueelle perustettavan yliopistollisen sote-keskuksen alaisuuteen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kliinisen koulutuksen näkökulmasta olisi parasta, jos opetushammashoitola ja SEHYK sijaitsisivat samassa rakennuksessa.

Hammaslääkärikoulutuksen tiloja koskeviin ristiriitoihin löytyy varmasti järkevä ratkaisu. Luonteva sijoituspaikka olisi peruskorjattu Dentalia.

Onpa ratkaisu mikä tahansa, on tärkeää, että hammaslääkärit, suuhygienistit, hammashoitajat ja hammasteknikot eli kaikki suun terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat saada teoriaopetusta ja kliinistä koulutusta mahdollisimman lähellä toisiaan, mieluiten samassa rakennuksessa.

Tällainen yksikkö tarjoaa parhaat mahdolliset edellytykset korkeatasoiselle koulutukselle. Sellaista ei taida vielä löytyä muualta maailmassa?

Kirjoittaja on suu- ja leukakirurgian emeritusprofessori Turun yliopistossa. Hän toimi hammaslääkärien kouluttajana TY:ssa 42 vuotta ja esimiestehtävissä VSSHP:ssä 25 vuotta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.