Turkulainen hammaslääketiede tunnetaan maailmalla erityisesti ksylitolista, biomateriaalitutkimuksesta ja 1965 valmistuneesta pyöreästä Dentalia-rakennuksesta. Nyt Dentalia ja hammaslääketieteen tilakysymys on kuuma peruna.
PUHEENVUORO
Turun Sanomat uutisoi (TS 20.4.) Turun yliopiston (TY) hammaslääketieteen laitosrakennuksen Dentalian jatkokäyttöön liittyvästä ristiriidasta. Valotan kirjoituksessa Dentalian merkitystä tähän mennessä Varsinais-Suomelle, Suomelle – ja kansainvälisesti. Ja aprikoin hieman aikaa eteenpäin.
Turkulainen hammaslääketiede tunnetaan maailmalla erityisesti ksylitolista, biomateriaalitutkimuksesta ja 1965 valmistuneesta pyöreästä Dentaliasta. Arkkitehti Jorma Järvi suunnitteli rakennuksen tukemaan laitoksella kehitettyä potilaan hoidon kokonaistarpeen huomioivaa koulutusperiaatetta, mikä edustaa maailmalla vieläkin modernia hammaslääkärikoulutusta.
Lukuisat delegaatiot eri maista kävivät tutustumassa Dentalian arkkitehtuuriin ja ottamassa mallia kliinisen opetuksen näkökulmasta erinomaisista tilaratkaisuista. Suomessa Turun yliopisto on kehittänyt ansiokkaasti hammaslääkärikoulutusta ja edistänyt suun terveydenhuoltoa.
TY:n hammaslääkärikoulutus lakkautettiin taloudellisen laman nimissä pitkän poliittisen kädenväännön päätteeksi 1993. Erikoistumis- ja täydennyskoulutus ja tutkimustyö jatkuivat. Kamppailu koulutuksen takaisin saamiseksi tuotti tulosta, kun peruskoulutus käynnistettiin uudelleen vuonna 2004. TY, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto ja alueen kaikkien puolueiden kansanedustajat vastustivat yksituumaisesti opetuksen ja laitoksen lakkauttamista ja toimivat aktiivisesti koulutuksen palauttamiseksi. Kaikki ymmärsivät Dentalian merkityksen yliopistolle ja alueemme palvelujärjestelmälle.
Ensimmäiset 35 vuotta Dentalia oli yliopiston ylläpitämä hammasklinikka ja koulutuksen ohella suun terveydenhuollon läheteklinikka, jonka palveluja käyttivät julkinen ja yksityinen terveydenhuolto. Myös Tyks osti pitkään potilailleen suun terveydenhuoltopalvelut yliopistolta.
Dentalian kliininen toiminta oli tuolloin opetusministeriön alaista. Kliininen opetus integroitiin lääkärikoulutuksen tapaan julkiseen terveydenhuoltoon sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle vuonna 2000.
Vaikka peruskoulutuksen kliininen koulutus siirtyi Turun terveyskeskuksen opetushammashoitolaan ja erikoistumiskoulutuksen Tyksiin ja alueen terveyskeskuksiin, opetuksen kliininen työskentely tapahtui edelleen pääosin Dentaliassa.
Luonteva sijoituspaikka olisi peruskorjattu Dentalia.
Koulutuksen käynnistyessä uudelleen 2004 Turun yliopisto lähti ennakkoluulottomasti kehittämään hammaslääkärikoulutusta. Kliinistä koulutusta hajautettiin laajasti Tyksin erityisvastuualueen terveyskeskuksiin ja sen ulkopuolelle.
Päämääränä oli antaa opiskelijoille kokemusta aidossa työympäristössä toimimisesta ja laajentaa kliinistä kokemusta. Järjestely helpotti terveyskeskusten hammaslääkäripulaa, kun hajauttaminen lisäsi valmistuvien halukkuutta hakeutua töihin yliopistopaikkakunnan ulkopuolelle.
Vastaava kliinisen koulutuksen hajauttaminen erikoistumiskoulutuksessa oli toteutettu TY:ssa jo aiemmin, mikä paransi suun terveydenhuollon erikoissairaanhoitopalvelujen saatavuutta keskussairaaloissa. Nämä uudistukset aiheuttivat aikanaan vastustusta hammaslääkärikunnassa. Nykyisin kaikki yliopistot toimivat hajautetun koulutusmallin mukaisesti.
Turun yliopisto, Turun kaupungin suun terveydenhuolto, alueen muut terveyskeskukset ja VSSHP ovat aina toimineet hyvässä yhteishengessä. Yksi esimerkki on vuonna 2005 Dentaliassa käynnistynyt VSSHP:n organisoima ja hallinnoima hammaslääkäripäivystys, jonka työvoima tuli pääosin terveyskeskuksista.
Yhdessä toimien saatiin suun terveydenhuollon päivystyspalvelut järjestettyä kaikille sairaanhoitopiirin asukkaille. T-sairaalassa nykyisin toimiva päivystys laajeni 2015 ensimmäisenä Suomessa kattamaan ympäri vuorokauden sekä suun perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut.
Suun terveydenhuollon vaativia erikoissairaanhoitopalveluja tuottava Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka siirtyi helmikuussa Dentaliasta uusiin nykyvaatimusten mukaisesti varusteltuihin tiloihin Majakkasairaalaan. Yhteistyö lääketieteen eri erikoisalojen kanssa sujuu kitkattomasti, kun potilaiden hoidossa tarvittavat muut erikoisalat ja diagnostiikkalaitteet ovat lähellä.
Varsinais-Suomeen suunnitellaan suun erikoishoidon yksikköä (SEHYK), jossa tuotetaan sellaisia vaativia erikoishammaslääkärin hoitopalveluja, joiden toteuttaminen ei edellytä sairaalaolosuhteita tai erityisiä diagnostiikkavalmiuksia. Tällainen yksikkö vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta.
Asia on tilojen osalta ajankohtainen, kun parhaillaan valmistellaan ensi vuoden alussa toteutuvan hyvinvointialueen sote-keskuksia ja niiden toimintaa. Tiloja tarvitsee myös Dentaliassa oleva Turun opetushammashoitola, joka siirtyy ilmeisesti hyvinvointialueelle perustettavan yliopistollisen sote-keskuksen alaisuuteen.
Kliinisen koulutuksen näkökulmasta olisi parasta, jos opetushammashoitola ja SEHYK sijaitsisivat samassa rakennuksessa.
Hammaslääkärikoulutuksen tiloja koskeviin ristiriitoihin löytyy varmasti järkevä ratkaisu. Luonteva sijoituspaikka olisi peruskorjattu Dentalia.
Onpa ratkaisu mikä tahansa, on tärkeää, että hammaslääkärit, suuhygienistit, hammashoitajat ja hammasteknikot eli kaikki suun terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat saada teoriaopetusta ja kliinistä koulutusta mahdollisimman lähellä toisiaan, mieluiten samassa rakennuksessa.
Tällainen yksikkö tarjoaa parhaat mahdolliset edellytykset korkeatasoiselle koulutukselle. Sellaista ei taida vielä löytyä muualta maailmassa?
Kirjoittaja on suu- ja leukakirurgian emeritusprofessori Turun yliopistossa. Hän toimi hammaslääkärien kouluttajana TY:ssa 42 vuotta ja esimiestehtävissä VSSHP:ssä 25 vuotta.
