Puheenvuoro

Suomi valmistautuu hakemaan sotilasliitto Natoon – Olisiko nyt aika miettiä uusiksi myös suhdettamme Euroopan unioniin?

PUHEENVUORO

Tänään 9. toukokuuta EU-pääkaupungeissa juhlistetaan jälleen Eurooppa-päivää. Tarkalleen 72 vuotta sitten Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti, että yhtenäisen Euroopan luominen on välttämättömyys rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi.

Loppu on historiaa ja nykypäivän Euroopan unioni on monelta osin Schumanin vision toteutuma eli eurooppalaisen arvopohjan vaalija, rauhanomaisen yhteistyön tae ja taloudellinen jättiläinen.

Nyt EU on olemassaolonsa kovimmassa koetuksessaan, kun Venäjän tuhoisa hyökkäyssota Ukrainaan pakottaa löytämään poikkeuksellisen kovat poliittiset vastatoimet. Yhteinen vihollinen on toistaiseksi onnistunut enemmän yhdistämään kuin erottamaan unionin jäsenmaat. Uhattuna on Ukrainan lisäksi koko Euroopan turvallisuusjärjestys.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lyhyessä ajassa maat pystyivät sopimaan ennennäkemättömistä taloudellisista ja muista pakotteista Venäjää kohtaan, aseavun antamisesta EU:n ulkopuoliselle maalle ja järjestämään Ukrainasta tuleville pakolaisille erityiskohtelun jäsenmaissa. Viime vuonna perustetusta Euroopan rauhanrahastosta (EPF) unioni kanavoi miljardi euroa Ukrainan asevoimien tukemiseksi.

Euroopan unioni muuttuu nyt ennennäkemättömällä tavalla sääntöpohjaisesta liitosta yhä poliittisemmaksi toimijaksi. Lukuisat kriisit pakottavat toimimaan nopeasti ja myös sellaisilla asioissa, joissa EU:lla ei ole ollut perinteisesti toimivaltaa, kuten saimme koronapandemian aikana nähdä.

Samalla unioni on osoittanut välttämättömyytensä, sillä se on enemmän kuin jäsenvaltioidensa summa. Etenkin nyt, kun maailma on syvästi jakautunut yhteiskuntajärjestelmien taisteluun: demokratioiden allianssi vastaan yksinvaltaiset autokratiat – vapaus vastaan sorto.

Ukraina on demokratian taistelun eturintamassa, mutta globaalisti demokratia on ollut vaaravyöhykkeellä jo tovin. Viimeisin globaalin demokratian tilaa mittavaa kansainvälinen raportti (Varieties of Democracy) ilmestyi maaliskuussa ja sen mukaan keskimääräinen demokratian taso on laskenut vuoden 1989 tasolle.

Olisiko nyt myös aika miettiä uusiksi suhdettamme Euroopan unioniin?

Viimeisen 30 vuoden aikana saavutetut demokraattiset edistysaskeleet on hukattu ja noin 70 prosenttia maailman väestöstä elää diktatuureissa.

Maailman nopea muuttuminen sysää maita ja maiden liittoutumia uusiin rooleihin. Suomi valmistautuu ennennäkemättömällä nopeudella hakemaan jäsenyyttä sotilasliitto Natoon. Olisiko nyt myös aika miettiä uusiksi suhdettamme Euroopan unioniin? Muodollinen institutionaalinen suhde toimii, mutta myös muun yhteiskunnan pitäisi olla entistä aktiivisemmin vaikuttamassa unionin tulevaisuuteen.

Eurooppa-päivänä päättyvä Euroopan tulevaisuuskonferenssi oli Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jonka tavoitteena oli kuunnella kansalaisia ja ottaa heidät mukaan Euroopan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Tulevaisuuskonferenssi nähtiin mahdollisuutena vahvistaa EU-demokratiaa tukemalla kansalaisten osallistumista unionin kehittämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Mahtipontisesta nimestään huolimatta Euroopan tulevaisuuskonferenssi oli aito yritys luoda yhteinen eurooppalainen, puntaroivalle kansalaiskeskustelulle perustuva, poliittisia päätöksentekijöitä ja kansalaisia yhteen tuova demokraattinen rakenne.

Ensimmäisenä laatuaan sitä voidaan puutteineenkin pitää kunnianhimoisena yrityksenä korostaa EU-kansalaisten roolia unionin legitiimin vallan lähteenä. Valitettavasti itse tulevaisuuskonferenssi ja sen yritykset kehittää demokratiaa jäivät Suomessa liian vähäiselle panostukselle ja huomiolle.

Jos kansalaisten ja unionin tulevaisuuden visiointi vaatii vielä kehittämistä, niin vaatii myös Suomen EU-päätöksenteko. Sitran tuoreen selvityksen mukaan Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue kansalaisten osallistumista tai varhaista ennakkovaikuttamista.

Puutteet johtuvat muun muassa siitä, että valtioneuvoston kansallinen valmisteluvaihe ei ole kansalaisille avointa ja eduskunnassakin EU-asiat käsitellään pitkälti suljettujen ovien takana valiokunnissa, täysistunnon sijaan. Suomen EU-lainsäädäntöprosessista saa usein vasta tietoa, kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan.

Ainoa tapa tiivistää suhdettamme ja vaikutusvaltaamme tulevaisuuden Euroopan unioniin on olla tiiviimmin mukana muokkaamassa sitä. Huolehtikaamme yhdessä, ettemme jää vain sivustakatsojaksi, vaan olemme aktiivisia toimijoita yhteisen unionimme kehittämisessä.

Tänään Eurooppa-päivänä voimme vaikuttaa pitämällä meteliä EU:sta, jotta idästä tulevat voiton päivän julistukset jäisivät vain pieneksi hälyksi.

Katainen on Sitran yliasiamies ja Heinonen johtaja Sitran Demokratia ja osallisuus -teemassa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeus turvattava
"Olisiko nyt myös aika miettiä uusiksi suhdettamme Euroopan unioniin?"
- Kyllä. Meidän pitää myös EU:ssa ruveta ajattelemaan enemmän Suomen omaa etua ja turvallisuutta. Olemme päässeet vihdoin eroon rähmällään olosta Venäjän edessä. Valitettavasti rähmästelyn kohde on vaihtunut EU:ksi. Aikaisemmin mietimme pelonsekaisin tuntein, mitä Neuvostoliitto meistä ajattelee. Nyt pähkäilemme tuleeko EU:lta sanktioita, meneekö palkintovirat sivu suun, väheneekö Suomen painoarvo EU:n kovassa ytimessä?

EU on vahva, kun sen jäsenvaltioilla säilyy tarpeeksi suuri itsemääräämisoikeus kehittää omassa tahdissa omia vahvuuksiaan. Kaikkein vähiten kaipaamme Eurooppaan Brysselin keskuskomiteaa viisivuotissuunnitelmineen. Se hallintomalli on jo nähty ja toimimattomaksi todettu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeus turvattava
S.F. ajaa perussuomalaista eroa EU:sta. Mitään ei ole siellä suunnalla opittu viime ajoista.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeus turvattava
Niinpä...ja eikö nuo sotaharjoitukset vieraiden valtojen kanssa Suomen maaperällä voida myös tulkita rähmästelyksi...?

Ehkä onkin niin, että pienen valtion on olosuhteiden pakosta aina rähmästeltävä...johonkin suuntaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeus turvattava
Mankala: "S.F. ajaa perussuomalaista eroa EU:sta."

Voi olla, mutta ei se S.F:n tästä kommentista selviä. Lähes päin vastoin, kun hän toteaa, että "EU on vahva, kun sen jäsenvaltioilla säilyy tarpeeksi suuri itsemääräämisoikeus kehittää omassa tahdissa omia vahvuuksiaan."

Alf taas: "eikö nuo sotaharjoitukset vieraiden valtojen kanssa Suomen maaperällä voida myös tulkita rähmästelyksi...?" Kyllä minusta, jossain määrin. Nyt tilanne on muuttunut, mutta ennen Putinin hyökkäystä Ukrainaan, sotaharjoituksille vieraiden kanssa Suomen maaperällä oli aika vähän perusteita, enkä ainakaan minä niitä kaivannut. Nyt toki näyttää, että ne olivat ehkä hyödyllisiä, jos kerran kansa haluaa Natoon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alf
Vast: EU:n jäsenmaiden itsemääräämisoikeus turvattava
https://yle.fi/uutiset/3-8701250

Neuvostoliittohan ehdotti vuonna 1978 Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Tämän toteutuminen olisi kyllä varmuudella tulkittu rähmästelyn huipentumaksi mutta presidentti Kekkonen ei oikein lämmennyt asialle...vaikka saunassa oltiinkin.

Mielenkiintoista olisikin tietää, mitä luonnehdintaa olisi käytetty noista Suomen ja Neuvostoliiton yhteisistä sotaharjoituksista. Olisiko silloinkin kenties päädytty sanaan "rauhankumppanuus"...?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.

Luitko jo nämä?