Puheenvuoro

Kriisinkestävyys tarvitsee yhteisöllistä resilienssiä

ALIO

Suomalaiset ovat koronapandemian ja Ukrainan sodan herättämän turvallisuuskriisin yhteydessä osoittaneet sekä kykyä että motivaatiota yhteisölliseen selviytymiseen ja toistensa auttamiseen. Valtaosa suomalaisista auttoi apua tarvitsevia koronapandemian aikana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan suomalaiset ovat auttaneet ukrainalaisia ja ryhtyneet varautumaan kriisiaikoihin omassa maassaan.

Yksilötasolla resilienssillä tarkoitetaan voimavaroja, joiden avulla ihminen selviytyy ja toipuu vaikeista tilanteista ja kriiseistä. Resilienssistä voidaan puhua myös yhteisön tasolla, jolloin viitataan yhteisöjen kykyyn selviytyä ja toipua vaikeista tilanteista ja kriiseistä. Toimimalla yhdessä ihmiset saavat tukea, merkityksellisyyttä, vaikutusmahdollisuuksia ja konkreettisia tuloksia kuten vaikkapa pandemian aikaista kauppa-apua tai äärimmillään turvaa väkivaltaista hyökkäystä vastaan. Yhteiskunnat toipuvat tutkitusti paremmin esimerkiksi luonnonkatastrofeista tai terrori-iskuista, jos niissä on yhteisöllistä resilienssiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteisöllistä resilienssiä tuottavat ihmisten ja organisaatioiden keskinäinen verkottuminen, yhteistyö ja avunanto sekä koettu yhteisöllisyys ja luottamus. Verkottunut, toisiinsa luottava ja yhdessä toimimaan tottunut yhteisö pystyy myös kriisitilanteissa toimimaan tehokkaasti. Myös jaetut arvot tai yhteinen tavoite kuten halu puolustaa omaa maata tai heikoimpien terveyttä, lisäävät yhteisöjen resilienssiä.

Kriiseissä taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kärsivät muita enemmän. Yhteisöt, joissa on paljon eriarvoisuutta, kykenevät toimimaan heikommin. Hyvä taloudellinen tilanne ja alhainen eriarvoisuus taas tukevat yhteisöllistä resilienssiä.

Luotettava ja vastuullinen viestintä ovat myös keskeisiä. Kriisitilanteissa tarvitaan nopeaa ja uskottavaa tietoa ja ohjeita. Suomen yhtenä onnistumisena koronapandemian ensi vaiheissa pidettiin juuri tällaista viestintää.

Myös tapa, jolla media kriisejä kehystää, on keskeinen. Yhteishenkeä ja heikommista huolehtimista viestivä uutisointi voi lisätä voimaantumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sen sijaan esimerkiksi uutisointi maahanmuuttajaväestön ja muiden marginalisoitujen ryhmien tartuntamääristä saattoi lisätä ahdistusta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja vähentää yhteisöllistä resilienssiä.

Monet kuvatuista yhteisöllisen resilienssin tekijöistä ovat Suomessa hyvällä tolalla. Suomi on avoin ja demokraattinen yhteiskunta, jossa kansalaiset luottavat päättäjiin, mediaan ja toisiin ihmisiin.

Suuri osa väestöstä osallistuu kansalaisjärjestö- ja yhteisölliseen toimintaan. Suomella on vahva yhteinen tarina ja arvot, joita esimerkiksi isänmaallisuus ja kaikista huolehtimaan pyrkivä hyvinvointiyhteiskunta ilmentävät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Parannettavaakin on. Yhteisöllistä resilienssiä luovat verkostoituminen, luottamus, yhteisöllinen toiminta ja keskinäinen avunanto painottuvat Suomessa enemmän hyväosaisille ja monet jäävät niistä sivuun. Tutkimustulokset Helsingistä kertovat, että yhteisöllisyyttä ja auttamisvalmiutta koettiin koronapandemian aikana eniten hyvinvoivilla alueilla. Jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset taas jäivät liian usein tukea vaille.

Yhteisöllisen resilienssin peruspohjaa tulee vahvistaa eriarvoisuutta vähentämällä. Kriisivalmiutta voidaan nostaa sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös suuntaavin toimin.

Nyt kun kiinnostus varautumiseen on korkeaa, kansalaisille kannattaa tarjota erilaisia varautumisen ja toiminnan mahdollisuuksia. Niin olemassa olevia yhteisöjä kuin tarpeen tullen toimeen tarttuvia kansalaisverkostoja tulee tunnistaa ja tukea.

Yhteisöille ja yksittäisille kansalaisille voidaan antaa ohjeita, miten yksilötasolla ja osana yhteisöä kriiseihin voidaan varautua ja miten turvata omaa ja oman asuinalueen kriisinkestävyyttä. Viranomaisten on myös luotava valmius operoida kansalaisverkostojen kanssa ja kaikkien toimintaa koordinoiden.

Paikalliselle aloitteellisuudelle, luovuudelle ja järjestäytymiselle on kuitenkin annettava tilaa. Moniarvoisen, demokraattisen ja korkeasti koulutetun yhteiskunnan iskunkestävyys syntyy eri mittakaavatasoilla tapahtuvasta toiminnasta, ei ylhäältä alas komentaen.

Suomella ja suomalaisilla on paljon vahvuuksia ja kaikki edellytykset kehittää yhteisöllistä resilienssiään entisestään. Yhteisöllinen resilienssi valmistaa kriiseihin, mutta sen edellyttämä verkottuminen, toimijuus ja yhteisöllisyyden tunne lisäävät hyvinvointia myös muina aikoina.

Henrietta Grönlund on Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi -tutkimushanketta johtava kaupunkiteologian professori Helsingin yliopistossa. Pasi Mäenpää on yliopistotutkija samassa hankkeessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?