Puheenvuoro

Yliopistollisuudella rakennetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta

PUHEENVUORO

Tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKKI) on olennainen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, jossa päätöksenteon, hoidon ja palvelun tulee perustua vain vaikuttaviksi todettuihin toimintoihin. TKKI-toiminnan ohjaus ja sen edellytyksistä huolehtiminen on laissa säädetty hyvinvointialueen tehtäväksi.

TKKI-toiminta vastaa sote-alan kehittymis- ja muutostarpeisiin tuottamalla tietoa, osaamista ja ratkaisuja, tavoitteenaan olemassa olevien palvelujen parantaminen ja uuden laadukkaan toiminnan luominen. TKKI edistää palveluintegraatiota tuomalla yhteen eri toimialojen ja ammattien edustajat ja se toimii myös väylänä kansalliseen ja globaaliin kehittämiseen.

Varsinais-Suomessa TKKI-toiminnalla on merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus hyvinvoinnin, terveyden ja osaamispääoman kasvattajana sekä innovaatio- ja tutkimustoiminnan kautta saatavan talouskasvun vahvistajana. On esimerkiksi arvioitu, että yhden euron investointi tutkimukseen tuo viisi euroa takaisin alueen elinkeinoelämälle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Varsinais-Suomi on yksi neljästä hyvinvointialueesta, jossa sijaitsee yliopistollinen sairaala. Yliopistollisuus tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, johon korkeakoulut osallistuvat hyvinvointialueella.

Se turvaa toimivan yhteyden akateemisen tiedontuotannon, kehittämistyön ja käytännön asiakas- ja potilastyön välillä. Yliopistollisuutta tulee hyödyntää myös hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnoille jäävien tehtävien toteuttamisessa, joita ovat esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hyvinvointityö.

Parhaimmillaan yhdessä strategisesti suunniteltu ja toteutettu TKKI-toiminta voi vastata kustannustehokkaasti sekä hyvinvointialueen, korkeakoulujen että elinkeinoelämän tarpeisiin.

Hyvinvointialueelle tarvitaan TKKI-yksikkö, joka koordinoi ja tukee sote-palveluiden kehittämistyötä sekä edistää tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden toteuttamista. Keskitetty yksikkö mahdollistaa sote-uudistuksen tavoitteita tukevan yhteisen toimintakulttuurin, osaamisen ja käytäntöjen juurruttamisen hyvinvointialueen palveluihin.

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon monialaista TKKI-yhteistyötä voitaisiin kehittää yliopistollisessa sote-keskuksessa. Samalla kun yliopistollinen sote-keskus tuottaisi väestölle lakisääteisiä perustason palveluja, se voisi toteuttaa erityistä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistehtävää yhteistyössä alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Uudistuva sote-palvelujärjestelmä rakentuu ajatukselle, että toimintaprosesseja parantamalla ja niitä integroimalla voidaan saavuttaa vähemmällä rahalla enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman tutkimusta ja koulutettujen ammattilaisten ajantasaista osaamista.

TKKI-toiminta kuuluu erottamattomana osana jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön arkipäivään. Sote-alan ammattilaisista on vakava pula eikä väestön ikääntyessä käännettä parempaan ole näköpiirissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alan tulevaisuutta rakennetaan tämän päivän opetus- ja tutkimustyöllä. Tutkimukseen perustuva osaaminen on sote-palvelujen toimivuuden kannalta välttämätöntä, ja mahdollisuus kouluttautua ja tehdä tutkimusta tärkeä vetovoimatekijä työntekijöille.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen työnantajakuvan kannalta onkin tärkeää, että maineemme vahvana TKKI-osaamisen keskuksena säilyy ja paranee.

TKKI-toiminta vaatii rahoitusta, jotta jotain tapahtuu. Yliopistolliset sairaalat esittävät, että valtio korvaa niiden TKKI-kustannukset suoraan rahoituksella, joka on kymmenen prosenttia yliopistollisten sairaaloiden nykyisestä vuositalousarviosta. Muulle TKKI-toiminnalle on ehdotettu neljän prosentin panostavoitetta hyvinvointialueen budjetista.

TKKI-toimintaan investointi ei ole rasite, vaan ratkaisu sote-palvelujärjestelmän haasteisiin. Se on myös ainoa eettisesti kestävä tapa tehostaa sote-palvelujärjestelmän toimintaa.

TKKI-toiminta koituu Varsinais-Suomen väestön parhaaksi sote-henkilökunnan ja organisaatioiden saaman laaja-alaisen hyödyn ja osaamispääoman kautta. Se muodostaa yliopistollisen hyvinvointialueen identiteetin ytimen ja on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Hyvinvointialueen virkamiesvalmistelijoiden ja poliitikkojen pitää yhdessä varmistaa, että sote-alan tutkimus, kehittäminen, koulutus ja innovaatiotoiminta voi lunastaa sille asetetut tavoitteet alueemme parhaaksi.

Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Päivi Rautava on toiminut Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmistelussa Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja osaaminen -teemaryhmän puheenjohtajana ja Sote-akatemian tutkimuspäällikkö Miia Tuominen ryhmän varapuheenjohtajana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?