Puheenvuoro

Parempi tulevaisuus rakennetaan yhdessä

PUHEENVUORO

Suomessa on käyty laajaa parlamentaarista keskustelua maamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) linjasta. Sen tuloksina ovat olleet edellisellä hallituskaudella tehty päätös nostaa kansallisen TKI-toiminnan osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä tämän hallituskauden parlamentaarinen konkretisointi toimenpiteistä tavoitteen saavuttamiseksi.

Pandemia-, sota- ja sote-uutisten keskellä on helppo kysyä, mitä vaikutusta tällaisella abstraktilla asialla on. TKI-työhön liittyy paljon epäselviä käsitteitä, se koskettaa välittömästi vain vähäistä osaa ihmisistä ja yksittäiset onnistumiset jäävät usein havaintopiirin ulkopuolelle. Mitä oikeasti tarkoittaa se, että Turkuun tulee lääkekehityskeskus tai että kaupungissa on maan johtava lisäävän valmistuksen osaamiskeskittymä?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö, sekä siihen liittyvä osaamisen kehittäminen, ovat niitä toimenpiteitä, joilla rakennetaan maamme tulevaisuus.

Suomen historiassa ei tarvitse mennä kauas, kun olimme vielä maanviljelysvaltainen valtio, jonka taloudellinen kehitys kulki selkeästi nykyisten EU-valtioiden keskiarvon alapuolella. Monilla yksittäisillä TKI-päätöksillä uudistimme työelämärakenteemme, kaupungistuimme, vaurastuimme ja nousimme yhdeksi maailman edistyneimmistä maista.

Jos otetaan esimerkiksi kolme aiemmin mainittua isoa kysymystämme, kaikkiin niihin löytyy ratkaisuja TKI-työllä. TKI:lla me luomme uusia lääkkeitä, kehitämme turvallisuutemme vaatimia puolustusvälineitä ja parannamme terveydenhuollon potilastyytyväisyyttä ja tehokkuutta. Ilman aktiivista TKI-työtä tulosten jatkuva parantaminen joudutaan ottamaan henkilöstön lisääntyvästä työmäärästä tai sitten tulemme jäämään kehityksessä jälkeen kilpailijamaistamme.

Parlamentaarisesti sovittu neljän prosentin taso antaa Suomen työelämälle mahdollisuuden rakentaa maamme tulevaisuus entistä vakaammalle pohjalle. Se vaatii konkreettisia toimenpiteitä tänään, vaikka niiden hyödyt näkyvätkin vasta kauempana tulevaisuudessa.

TKI-työ tarvitsee polttoaineekseen rahoitusta. Neljän prosentin tavoitteesta on määritelty kolmasosa tulevaksi julkisista lähteistä ja kaksi kolmasosaa yksityiseltä puolelta. Tämä suhde on perusteltu, koska TKI:ta ei tehdä tyhjiössä vaan verkostoissa. Onnistunut TKI-työ vaatii ihmisten ja organisaatioiden saamista yhteisen pöydän ääreen luomaan kaikille parempaa tulevaisuutta.

TKI-toiminnan rahoituksesta nostetaan usein esille vastakkainasetelma perustutkimuksen ja soveltavan työn välillä. Todellisuudessa tuollaista selkeää jakolinjaa ei ole olemassa. Ilman vahvaa perustutkimusta emme pysty rakentamaan Suomeen sellaista osaamista, joka viitoittaa koko maapallon tulevaisuutta. Ilman maailmanluokkaa olevaa soveltavaa TKI-työtä ei työelämämme pysty luomaan uusia tuotteita ja toimintatapoja, joilla työmme tuottama arvo lisääntyy ja yhteiskuntamme vauraus kasvaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Perus- ja soveltavan tutkimuksen raja häilyy jatkuvasti; vaikkapa lääketieteessä voidaan tehdä perustavaa laatua olevaa tutkimusta samalla kun siinä luotuja uusia molekyylejä jo käytetään lääkkeinä.

Rahoituksen ja verkostoiden lisäksi TKI-työ tarvitsee tulevaisuudenuskoa. Miksi kehittää jotain, jos ei luota siihen, että maailmasta voi tulla parempi? Myös TKI-rahoituspohjaan on oltava vahva luottamus.

Tutkijoiden, kehittäjien ja innovaattoreiden on voitava luottaa siihen, että heidän urallaan on toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa. TKI-toiminnan vaatima henkilökohtainen osaaminen vaatii vuosien kasvattamisen; looginen ihminen ei halua panna kaikkia munia koriin, jonka pohjan hän pelkää murtuvan tulevaisuudessa.

Valtiovallan päätösten suunnan kanssa on helppo olla samaa mieltä. Nyt täytyy kuitenkin varmistaa budjettiriihissä, että tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeä TKI-työ pysyy hahmotellulla polulla. Se tulee vaatimaan luotettavaa ja pitkäjänteistä rahoitusta niin perustutkimukseen kuin konkreettiseen TKI-työhön tutkimusorganisaatioiden ja työelämän kesken. Kun nostamme kansakuntamme osaamistasoa TKI-toiminnan avulla, suurennamme kaikille tulevaisuudessa jaettavissa olevaa menestyskakkuamme ja varaudumme samalla seuraavien globaalien kriisien ratkaisuun.

Kirjoittaja on Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Luitko jo nämä?