Tasa-arvotyölle on vielä tarvetta – etenkin luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa

ALIO

Korkeatasoinen tutkimustoiminta luo perustan globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja yhteiskuntien kehittämiseen. Tähän tavoitteeseen vaaditaan parasta mahdollista osaamista – tutkijoiden sukupuolesta riippumatta.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on viime vuosikymmeninä ja vuosina edistynyt myös tutkimusmaailmassa, ja esimerkiksi yliopistot kiinnittävät kiitettävästi huomiota tasa-arvon edistämiseen. Työtä on silti yhä tehtävänä.

Itsenäisen tutkijanuran voidaan katsoa alkavan tohtorin tutkinnosta. Lähtökohta sukupuolten väliselle tasa-arvolle on itse asiassa oikein hyvä: tiedejatutkimus.fi -sivuston mukaan naiset suorittivat 53 prosenttia kaikista tohtorin tutkinnoista vuonna 2020.

Tutkijanuran edetessä tilanne muuttuu: ylimmällä (IV) portaalla, eli esimerkiksi professoreina, naisia on enää 32 prosenttia.

Tieteenalakohtaiset sukupuolten väliset erot nousevat voimakkaasti esille jo tutkijan uraa ennakoivilla askeleilla, eli opiskelualan valinnassa. Etenkin niin kutsutuilla STEM-aloilla, eli luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa, naiset ovat edelleen aliedustettuna.

Mahdollisia syitä on esitetty useita, esimerkiksi kannustuksen ja roolimallien puute sekä eri ammatteihin liittyvät sukupuolistereotypiat.

Naisten vähäinen osuus luonnontieteissä ja tekniikassa on ongelma. Yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta STEM-alojen sukupuolittuneisuus tarkoittaa sitä, että nämä kestävän kehityksen kannalta keskeiset alat eivät pysty hyödyntämään kaikkea saatavilla olevaa osaamista ja kokemusmaailmaa.

Yritykset puolestaan ovat riippuvaisia osaavasta työvoimasta – luonnontieteiden ja tekniikan osaajista on pula jo nyt, ja tulevaisuudessa pula syvenee edelleen.

Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Naisten vähäinen osuus STEM-aloilla ei ole muuttumaton lainalaisuus, johon tulisi vain alistua. STEM-alojen yleisen houkuttelevuuden ja erityisesti tasa-arvon lisäämisessä vanhempien ja opettajien kannustus on avainroolissa.

Tytöt tutkitusti osaavat matematiikkaa, mutta saattavat silti empiä pitkän matematiikan valitsemista lukiossa. Ratkaisevan tärkeäksi voikin nousta opinto-ohjaajan rohkaisu sisällyttää opintoihin luonnontieteitä ja matematiikkaa.

Peruskouluissa ja jopa varhaiskasvatuksessa puolestaan tiedekerhot ja laboratoriokokeiden tekeminen voivat kannustaa lapsia kiinnostumaan luonnontieteistä.

Tasa-arvon edistämiseksi myös epäkohtia tulee nostaa esille – rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti.

Muun muassa sosiaalisen median vaikuttaja Natalia Salmelan nostettua esille kokemuksiaan teekkarikulttuurin epäkohdista on alalla vallitsevaan häirintään ja syrjintään kiinnitetty enemmän huomiota.

Myös Tekniikan akateemiset TEK on tutkinut naisten ja muiden vähemmistöihin kuuluvien tekniikan alan opiskelijoiden kokemaa seksismiä, häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä tuonut esille myös eroja saman koulutuksen saaneiden naisten ja miesten palkoissa.

Tasa-arvon lisäämiseen on panostettu viime vuosina myös useissa hankkeissa ja kampanjoissa. Suomi toimii yhtenä johtajana YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin koordinoiman kansainvälisen Generation Equality -kampanjan ”Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta” -teemaryhmässä.

Myös esimerkiksi Tytöt ja teknologia sekä Tiedettä tytöille -hankkeet ovat nostaneet esille STEM-alojen epätasa-arvoa sekä pyrkineet kannustamaan, tuomaan esille roolimalleja ja luomaan muita keinoja tasa-arvon edistämiseen.

Yksittäisistä toimialoista tasa-arvon eteen on näkyvästi panostanut etenkin energiasektori kansainvälisellä Equal by 2030 -kampanjalla, jonka tavoitteena on varmistaa samapalkkaisuus, yhtenäiset opiskelu- ja uramahdollisuudet sekä tasa-arvo johtajavalinnoissa vuoteen 2030 mennessä.

Suomen valtio on sitoutunut kampanjaan ja alan organisaatioista mukana ovat ainakin VTT ja Fortum.

STEM-alojen sukupuolittuneisuus koskettaa myös yksilöitä: sitkeässä istuvat asenteet saattavat estää tyttöjä hakeutumasta aloille, joihin heillä olisi kiinnostusta, ja naistutkijaa saavuttamasta asemaa, johon hänellä olisi potentiaalia.

Tasa-arvon edistäminen on siis paitsi yhteiskunnallisen muutoksen, myös henkilökohtaisen kasvun, kehittymisen, työviihtyvyyden ja onnellisuuden mahdollistamista.

Suorsa, Wirkkala ja Heinimaa ovat UN Women Suomen Turunmaan paikallistoimikunnan aktiiveja. Susanna Bairoh työskentelee tutkimuspäällikkönä Tekniikan akateemiset TEKissä.