Puheenvuoro

Tasa-arvotyölle on vielä tarvetta – etenkin luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa

ARTO TAKALA
Kirjoittajien mukaan tasa-arvon saralla riittää yliopistoissa vielä tehtävää. Arkistokuvassa professori Stefan Willför ja tutkija Ann-Sofi Leppänen jalostavat pöydällä pussissa näkyvää raaka-ainetta, kuusesta erotettua hemiselluloosaa Åbo Akademissa vuonna 2009.
Kirjoittajien mukaan tasa-arvon saralla riittää yliopistoissa vielä tehtävää. Arkistokuvassa professori Stefan Willför ja tutkija Ann-Sofi Leppänen jalostavat pöydällä pussissa näkyvää raaka-ainetta, kuusesta erotettua hemiselluloosaa Åbo Akademissa vuonna 2009.

ALIO

Korkeatasoinen tutkimustoiminta luo perustan globaalien haasteiden ratkaisemiseen ja yhteiskuntien kehittämiseen. Tähän tavoitteeseen vaaditaan parasta mahdollista osaamista – tutkijoiden sukupuolesta riippumatta.

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on viime vuosikymmeninä ja vuosina edistynyt myös tutkimusmaailmassa, ja esimerkiksi yliopistot kiinnittävät kiitettävästi huomiota tasa-arvon edistämiseen. Työtä on silti yhä tehtävänä.

Itsenäisen tutkijanuran voidaan katsoa alkavan tohtorin tutkinnosta. Lähtökohta sukupuolten väliselle tasa-arvolle on itse asiassa oikein hyvä: tiedejatutkimus.fi -sivuston mukaan naiset suorittivat 53 prosenttia kaikista tohtorin tutkinnoista vuonna 2020.

Tutkijanuran edetessä tilanne muuttuu: ylimmällä (IV) portaalla, eli esimerkiksi professoreina, naisia on enää 32 prosenttia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tieteenalakohtaiset sukupuolten väliset erot nousevat voimakkaasti esille jo tutkijan uraa ennakoivilla askeleilla, eli opiskelualan valinnassa. Etenkin niin kutsutuilla STEM-aloilla, eli luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa, naiset ovat edelleen aliedustettuna.

Mahdollisia syitä on esitetty useita, esimerkiksi kannustuksen ja roolimallien puute sekä eri ammatteihin liittyvät sukupuolistereotypiat.

Naisten vähäinen osuus luonnontieteissä ja tekniikassa on ongelma. Yhteiskunnan ja ympäristön näkökulmasta STEM-alojen sukupuolittuneisuus tarkoittaa sitä, että nämä kestävän kehityksen kannalta keskeiset alat eivät pysty hyödyntämään kaikkea saatavilla olevaa osaamista ja kokemusmaailmaa.

Yritykset puolestaan ovat riippuvaisia osaavasta työvoimasta – luonnontieteiden ja tekniikan osaajista on pula jo nyt, ja tulevaisuudessa pula syvenee edelleen.

Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Naisten vähäinen osuus STEM-aloilla ei ole muuttumaton lainalaisuus, johon tulisi vain alistua. STEM-alojen yleisen houkuttelevuuden ja erityisesti tasa-arvon lisäämisessä vanhempien ja opettajien kannustus on avainroolissa.

Ratkaisevan tärkeäksi voikin nousta opinto-ohjaajan rohkaisu sisällyttää opintoihin luonnontieteitä ja matematiikkaa.

Tytöt tutkitusti osaavat matematiikkaa, mutta saattavat silti empiä pitkän matematiikan valitsemista lukiossa. Ratkaisevan tärkeäksi voikin nousta opinto-ohjaajan rohkaisu sisällyttää opintoihin luonnontieteitä ja matematiikkaa.

Peruskouluissa ja jopa varhaiskasvatuksessa puolestaan tiedekerhot ja laboratoriokokeiden tekeminen voivat kannustaa lapsia kiinnostumaan luonnontieteistä.

Tasa-arvon edistämiseksi myös epäkohtia tulee nostaa esille – rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti.

Muun muassa sosiaalisen median vaikuttaja Natalia Salmelan nostettua esille kokemuksiaan teekkarikulttuurin epäkohdista on alalla vallitsevaan häirintään ja syrjintään kiinnitetty enemmän huomiota.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös Tekniikan akateemiset TEK on tutkinut naisten ja muiden vähemmistöihin kuuluvien tekniikan alan opiskelijoiden kokemaa seksismiä, häirintää ja epäasiallista kohtelua sekä tuonut esille myös eroja saman koulutuksen saaneiden naisten ja miesten palkoissa.

Tasa-arvon lisäämiseen on panostettu viime vuosina myös useissa hankkeissa ja kampanjoissa. Suomi toimii yhtenä johtajana YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin koordinoiman kansainvälisen Generation Equality -kampanjan ”Teknologia ja innovaatiot tasa-arvon puolesta” -teemaryhmässä.

Myös esimerkiksi Tytöt ja teknologia sekä Tiedettä tytöille -hankkeet ovat nostaneet esille STEM-alojen epätasa-arvoa sekä pyrkineet kannustamaan, tuomaan esille roolimalleja ja luomaan muita keinoja tasa-arvon edistämiseen.

Yksittäisistä toimialoista tasa-arvon eteen on näkyvästi panostanut etenkin energiasektori kansainvälisellä Equal by 2030 -kampanjalla, jonka tavoitteena on varmistaa samapalkkaisuus, yhtenäiset opiskelu- ja uramahdollisuudet sekä tasa-arvo johtajavalinnoissa vuoteen 2030 mennessä.

Suomen valtio on sitoutunut kampanjaan ja alan organisaatioista mukana ovat ainakin VTT ja Fortum.

STEM-alojen sukupuolittuneisuus koskettaa myös yksilöitä: sitkeässä istuvat asenteet saattavat estää tyttöjä hakeutumasta aloille, joihin heillä olisi kiinnostusta, ja naistutkijaa saavuttamasta asemaa, johon hänellä olisi potentiaalia.

Tasa-arvon edistäminen on siis paitsi yhteiskunnallisen muutoksen, myös henkilökohtaisen kasvun, kehittymisen, työviihtyvyyden ja onnellisuuden mahdollistamista.

Suorsa, Wirkkala ja Heinimaa ovat UN Women Suomen Turunmaan paikallistoimikunnan aktiiveja. Susanna Bairoh työskentelee tutkimuspäällikkönä Tekniikan akateemiset TEKissä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Missä on Ideologiasta vapaa mielipide
Arvoisat yhden sukupuolen edustajat!! Toteutuuko tasa-arvo kun miehinen katsontakulma ei ole edustettuna kirjoituksessa🤔
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
AKurkinen
perinteen taakka
Tuskinpa nuo mies-nais prosenttijakaumat ovat mikään tasa-arvon mittari, vaan se, että jokaisella on mahdollisuus Suomessa kyllä opiskella lähes mitä vain jos haluja ja päätä riittää ! Kaikki ihmiset eivät vai välttämättä ole yhtä eteenpäin pyrkiviä ! On myös ihmisiä joille monet muut arvot ovat tärkeämpiä kuin työuralla eteneminen ! Naisilla varsinkin perhe ajaa usein uran edelle, tosin ei se perhe välttämättä ole mikään este työuralla etenemiselle ! Kiintiöt eivät kuulu mitenkään tasa-arvoon !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
KoalaMotorola
No, naiset. Tehkää asialle sitten jotain.
"sitkeässä istuvat asenteet saattavat estää tyttöjä hakeutumasta aloille, joihin heillä olisi kiinnostusta"
No, naiset. Tehkää asialle sitten jotain. Tehän ne lapset kasvatatte ja asenteet heille iskostatte.
Ei asia kirjoittelemalla parane. Muutos tapahtuu kasvatuksessa.
Äidit on ne jotka saavat jäädä kotiin. Neuvolassa on naisia, päiväkodeissa on naisia, ala-asteen opettajat enimmäkseen naisia. Erotilanteissa lapset annetaan naiselle. Vasta yläasteella ja lukiossa alkaa näkymään miesten vaikutus. Se onkin jo usein sitten myöhäistä.
Tekojanne odotellessa, naiset.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Alex12
Vapaus itse valita
On hyvä, että naisia kannustetaan kouluttautumaan ns miesten aloille. Naiset saavat itse valita. Se on myös tasa-arvoa. Kirjoittajat eivät ehkä tiedä, että professorit enimmäkseen nimitetään pysyvästi virkaan. Rotaatio ei ole kovin nopea. Siksi vain kolmasosa naisia professorina. Hulluinta olisi, jos professoreja ryhdyttäisiin nimittämään sukupuolen mukaan eikä tieteellisen pätevyyden mukaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.