Pääkirjoitus

Yleistä asevelvollisuutta puoltavat
muutkin syyt kuin maanpuolustus

Yleisellä asevelvollisuudella on Suomessa vankka kannatus ja suomalaisten maanpuolustahto on Euroopan korkeinta tasoa.
Yleisellä asevelvollisuudella on Suomessa vankka kannatus ja suomalaisten maanpuolustahto on Euroopan korkeinta tasoa.

Ruotsin valtiopäivät kumosi tiistaina yleisen asevelvollisuuden. Vuoden 2014 jälkeen maanpuolustusta hoitaa rauhan aikana 50 000 sotilaan ammattiarmeija. Asevelvollisuuden poistaminen on osa maan armeijassa tehtävää suurempaa muutosta. Jatkossa puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi kohoavat kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot.

Puolustusvoimien virallinen alasajo sinetöi käytännössä vallitsevan tilanteen. Kutsunnoissa on asepalvelukseen viime vuosina hyväksytty ainoastaan noin 12 prosenttia ikäluokasta. Kahden veljesmaan kainalossa sijaitseva Ruotsi on lisäksi leikannut puolustusbudjettejaan tavalla, joka on asettanut maan armeijan tosiasiallisen toimintakyvyn kyseenalaiseksi jo pitkään.

Päätös ei silti ollut Ruotsissakaan helppo. Yleisen asevelvollisuuden lakkauttaminen hyväksyttiin valtiopäivillä äärimmäisen niukasti äänin 153 – 150. Vielä maaliskuussa tehdyssä mielipidetiedustelussa 63 prosenttia ruotsalaisista kannatti asevelvollisuuden säilyttämistä.

Suomessakin on yhteiskunnallisessa keskustelussa aika ajoin väläytelty asevelvollisuudesta luopumista ja palkka-armeijaan siirtymistä. Perusteluna on käytetty aseistuksen teknistymistä, mikä edellyttää sotilaista alan korkea ammattitaitoa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomen tilanne on kuitenkin erilainen kuin Ruotsin, vaikka koko ikäluokkaa ei naapurimaan tavoin enää varusmiespalvelukseen hyväksytäkään. Maantieteellinen sijainti ja historian opetukset puoltavat yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä.

Puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi on Suomessa määritelty oman valtioalueen puolustaminen ja päätöksellä on kansan vankka tuki. Mielipidetiedusteluissa suomalaisten maanpuolustustahto on yhä Euroopan korkeinta tasoa ja puolustusvoimia arvostetaan yli puoluerajojen.

Yleinen asevelvollisuus on lisäksi välttämätöntä, jos halutaan pitää kiinni periaatteesta, että koko maata puolustetaan. Resurssit eivät riitä pinta-alaltaan laajan Suomen turvaamiseen ammattiarmeijan voimin. Palkka-armeija ei myöskään olisi kustannustehokas ratkaisu.

Asevelvollisuuden puolesta on olemassa myös muita kuin maanpuolustuksellisia perusteluja. Yhteiskunta on eriarvoistunut kovaa vauhtia viime vuosikymmenen laman jälkeen. Puolustusvoimissa varusmiehet joutuvat tekemään samoja tehtäviä sosiaalisesta tai maantieteellisestä taustasta riippumatta. Erilaisista lähtökohdista tuleviin ihmisiin tutustuminen laajentaa maailmankuvaa ja luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Varusmiespalvelu on lisäksi viimeinen kerta, kun yhteiskunta pääsee tarttumaan nuoriin miehiin ja naisiin ja heitä on mahdollisuus ohjata oikeille urille. Monet oppivat palvelusaikanaan kokonaan uusia taitoja, jopa hiihtämisen. Usea joutuu ensimmäistä kertaa kohottamaan fyysistä kuntoaan.

Ruotsi ja Suomi ovat monilla alueilla lähellä toisiaan ja ottavat mieluusti mallia naapurilta. Asevelvollisuudessa lähtökohdat ovat kuitenkin erilaiset. Suomella ei ole perustetta seurata Ruotsin esimerkkiä.