Puheenvuoro

Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka yksinäisyyden torjunnassa

ALIO

Koronapandemian aikana on puhuttu paljon yksinäisyydestä. Yksinäisyys on yksilöllinen epämiellyttävä kokemus, joka liittyy täyttymättömiin sosiaalisiin tarpeisiin.

Ihminen kokee yksinäisyyttä, kun hänen sosiaaliset suhteensa eivät vastaa sitä, mitä hän toivoisi niiden olevan. Kyse on ennen kaikkea omakohtaisesta kokemuksesta: joku voi olla pitkiä aikoja yksin tuntematta yksinäisyyttä, ja toinen tuntea itsensä yksinäiseksi väkijoukossa tai esimerkiksi parisuhteessa.

Pitkittyessään yksinäisyys on merkittävä ihmisten terveyttä ja hyvinvointia heikentävä tekijä, joka lisää muun muassa sydän- ja verisuoniterveyden ja mielenterveyden ongelmien riskejä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että pandemia-aikana yksinäisyys on lisääntynyt muun muassa yksinelävien, nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa. Lisäksi on havaittu, että yksinäisyyden kokemukset ovat korona-aikana yhteydessä psyykkiseen kuormittuneisuuteen, masennukseen ja itsemurha-ajatuksiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keinoja yksinäisyyden torjumiseksi on etsitty eri puolilta, mukaan lukien sosiaalisesta mediasta. Kun ihmisten sosiaalista kanssakäymistä on pandemia-aikana rajoitettu, merkittävä osa vuorovaikutuksesta on siirtynyt sosiaalisen median alustoille. Onko sosiaalisesta mediasta ollut kuitenkaan apua yksinäisyyteen pandemia-aikana?

Tunnistaaksemme koronaan liittyviä muutoksia tarvitsemme samoja ihmisiä seuraavia seurantatutkimuksia, jotka on käynnistetty jo ennen korona-aikaa. Korona-aikaan pureutuvien seurantatutkimusten mukaan sosiaalisen median käyttö voi parhaimmillaan auttaa torjumaan yksinäisyyttä, mutta se ei vähennä yksinäisyyteen liittyviä ongelmia, kuten psyykkistä kuormittuneisuutta.

Pahimmillaan sosiaalisen median käyttö voi myös lisätä yksinäisyyttä. Avainasemassa on, miten käytämme sosiaalista mediaa.

Sosiaalisen median käyttö voi vähentää yksinäisyyden riskiä, mikäli käytämme sitä sosiaalisten suhteiden edistämiseen ja lisätä sitä, jos käyttö on ongelmallista reaalimaailmalta pakenemista.

Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttö voi auttaa yksinäisyyden torjunnassa myös pandemia-ajan jälkeen.

Kuuluminen tiiviisiin sosiaalisen median verkostoihin ja yhteisöihin on tuonut etenkin pandemian alkuvaiheessa ihmisille helpotusta ja vähentänyt väestötasolla yksinäisyyden sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksia. Sosiaalisen median verkostojen tiivistyminen ja sulkeutuminen, eli kuplautuminen, on yleisesti ongelmallista.

Erilaisissa identiteettikuplissa ollaan vuorovaikutuksessa ja jaetaan tietoa samanmielisten ihmisten kanssa, mikä voi vähentää oman ryhmän ulkopuolisten kohtaamisia ja mahdollisuutta omaksua uutta tietoa.

Pandemia-aikana esimerkiksi keskustelu- ja harrasteryhmien varaan rakentuneet kuplat ovat kuitenkin voineet antaa yksilöille positiivisia sosiaalisia voimavaroja.

Yksi keskeinen haaste sosiaalisen median käyttöön liittyen piilee sen addiktoivassa luonteessa. Jatkuvasti päivittyvät kanavat ja reaaliaikaiset yhteydet muihin käyttäjiin houkuttelevat seuraamaan sosiaalisen median virtoja pakonomaisesti läpi vuorokauden. Tämä voi olla yksilölle haitallista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun ajatukset ovat jatkuvasti virtuaalimaailman tapahtumissa, voi olla vaikea keskittyä kohtaamisiin ja tilanteisiin verkon ulkopuolella. Sosiaalisen median pakonomaisen käytön onkin havaittu olevan yhteydessä lisääntyneeseen yksinäisyyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen.

On siis tärkeää pohtia, onko sosiaalisen median käyttö hallinnassa. Sosiaalisen median käytöstä voi saada hetkittäistä hyvänolon tunnetta, mutta muodostuessaan riippuvuudeksi se aiheuttaa ongelmia, kuten muutkin riippuvuudet.

Vaikka sosiaalinen media on auttanut monia meistä jaksamaan korona-aikana, ei virtuaalimaailmaan kannata kokonaan tuudittautua. On tärkeää ottaa aikaa kasvokkaisille kohtaamisille, kuitenkin turvallisesti koronarajoitukset huomioiden.

Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttö voi auttaa yksinäisyyden torjunnassa myös pandemia-ajan jälkeen, kun pidämme käytön maltillisena ja pyrimme edistämään sillä myös uusien sosiaalisten suhteiden muodostamista. Yksinäisyyden aiheuttamien vakavien psyykkisten ongelmien ratkaisussa tarvitaan kuitenkin sosiaalisen median sijaan ammattiapua.

Latikka on sosiaalipsykologian väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa ja Koivula sosiologian yliopistonlehtori ja dosentti Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.