PUHEENVUORO
Varsinais-Suomen elinkeinoelämä on vahvassa kasvuvireessä. Monella alalla menestyksen esteenä on pula ammattitaitoisesta työvoimasta.
Kysyntää on niin korkeakoulutetuista kuin ammatillisista osaajista. Yhtenä ratkaisuna työvoimapulaan nähdään työperäisen maahanmuuton lisääminen. Keinoja etsitään sekä kansainvälisten huippuosaajien että erilaisten työvoimapulasta kärsivien alojen ammattilaisten houkuttelemiseksi Suomeen.
Tärkeää olisi kuitenkin ensiksi panostaa Suomessa jo asuvien työllistymiseen. Vaikka tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaisten työnhaku on suomalaistaustaisia aktiivisempaa, työttömyysaste on edelleen selvästi korkeampi eli 15,9 prosenttia verrattuna 8,6 prosenttiin.
Suomeen muuttaneilla opiskelijoilla ja kansainvälisillä osaajilla on vaikeuksia saada koulutusta vastaavaa työtä. Suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa koulutetaan suuri määrä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, joista monet haluaisivat jäädä Suomeen valmistuttuaan, mutta joutuvat muuttamaan työllistymisvaikeuksien takia pois.
Lisäksi suuri osa korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työskentelee koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä.
Miksi kansainväliset osaajat eivät työllisty oman alansa tehtäviin? Työnhakijan haasteina voivat olla muun muassa puutteellinen suomen kielen taito, vaikeudet tunnistaa ja markkinoida omaa osaamistaan, heikot työnhakutaidot, vähäiset paikalliset verkostot sekä tiedon puute suomalaisten työmarkkinoiden toimintatavoista.
Toisaalta työllistyminen edellyttää vastaanottavuutta työnantajien taholta. Työllistymistä vaikeuttavat tunnistetut tai tunnistamattomat ennakkoluulot ja asenteet, vaatimukset täydellisestä suomen kielen taidosta sekä piilotyöpaikkojen yleisyys.
Mentorointi on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vastata moniin näistä haasteista. Mentori on oman alansa ammattilainen, jolla on tietoa ja kokemusta suomalaisesta työelämästä.
Palautekyselyissä lähes kaikki aktorit kokivat mentoroinnin hyödyttäneen heidän urapolkuaan.
Hän tukee työnhakijaa eli aktoria polulla kohti työllistymistä tai yrittäjyyttä. Aktorin asettamien tavoitteiden mukaisesti hän voi auttaa esimerkiksi ammatillisten verkostojen löytämisessä ja kontaktien luomisessa, neuvoa yleisissä tai alaspesifeissä työkäytännöissä, työnhaussa sekä CV:n laatimisessa tai valmentaa työhaastatteluun.
Mentoroinnin hyödyt ovat usein molemminpuolisia. Mentorin kansainvälinen ja kulttuurinen osaaminen kehittyy. Hän voi myös saada uusia ideoita ja oivalluksia omaan työhönsä tai yritystoimintaansa.
Mentorointia toteuttavat Suomessa monet toimijat kuten Suomen Mentorit ja eri yliopistot.
Näyttöä mentoroinnin vaikuttavuudesta saatiin Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Mesh-hankkeessa vuosina 2019–2021. Hankkeen mentorointiohjelmaan osallistui 75 korkeasti koulutettua maahanmuuttaja-aktoria.
Heitä mentoroivat vapaaehtoiset eri alojen asiantuntijat, joita rekrytointiin muun muassa YES-kummiverkoston kautta. Mentorointiohjelmat kestivät pääosin kuusi kuukautta, sisältäen ryhmämuotoiset alku- ja lopputapaamiset sekä prosessia tukevat materiaalit, kuten työkirjan ja hankehenkilöstön tuen.
Suurin osa tapaamisista toteutettiin verkossa.
Palautekyselyissä lähes kaikki aktorit kokivat mentoroinnin hyödyttäneen heidän urapolkuaan. Seurantakyselyt ja -soitot kertoivat, että 66:sta ohjelman loppuun asti käyneestä aktorista 33 eli puolet työllistyi tai ryhtyi yrittäjäksi ohjelman aikana tai pian sen jälkeen, heistä 23 omalle alalle.
Tulokset ovat lupaavia. Ne kertovat, että mentorointi voi hyödyttää sekä alueen elinkeinoelämää että kansainvälisiä osaajia.
Tärkeää on, että verkostot vahvistuivat puolin ja toisin. Varsinkin työtä vailla olevan ulkomaalaistaustaisen henkilön voi olla vaikeaa päästä ammatillisiin verkostoihin.
Ylipäänsä kantasuomalaisiin tutustuminen koetaan vaikeaksi. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien mentorointi jatkuu sekä Turun ammattikorkeakoulun että Turun kaupungin tarjoamana myös hankkeen jälkeen.
Kinos työskentelee yliopettajana ja Kirjavainen lehtorina ja tutkimusvastaavana Turun ammattikorkeakoulussa.
