Puheenvuoro

Kaivosten vaikutus pohjoisiin vesiin ei ole kaukana katastrofista

MATTI KALLIO
Kirkasvetinen Aatun köngäs kivimassojen puristuksessa Pulmanki-joen latvavesillä. Putous on yli 200 kilometrin etäisyydellä Suomen pohjoisimmista kaivoksista ja Venäjän Nikkeliinkin on matkaa 100 kilometriä. Kaikki pohjoisimman Suomen joet ovat luonnontilaisia ja laskevat Utsjoen kunnan alueella Tenoon.
Kirkasvetinen Aatun köngäs kivimassojen puristuksessa Pulmanki-joen latvavesillä. Putous on yli 200 kilometrin etäisyydellä Suomen pohjoisimmista kaivoksista ja Venäjän Nikkeliinkin on matkaa 100 kilometriä. Kaikki pohjoisimman Suomen joet ovat luonnontilaisia ja laskevat Utsjoen kunnan alueella Tenoon.

PUHEENVUORO

Suomen kaivostoiminnan vuosiliikevaihto on kaksi miljardia euroa. Alan 5 000 työntekijästä yli 2 000 on alihankkijoita. Kaivosala on nimennyt luonnon ja vesistöjen tilan strategisiksi ympäristömittareikseen.

Tilannetta voi avata esimerkein. Kittilässä toimii 192 neliökilometrin valtauksella Euroopan suurin, kanadalaisomisteinen kultakaivos Agnico-Eagle Finland. Sen 500 työntekijää tuottavat kukin toiminnallaan lähes 100 000 euron osuuden yhtiön vuotuisesta liikevoitosta. Kaivos on myös kunnalle merkittävä työnantaja.

Kaivoksen elinkaari on arvioitu 16 vuodeksi. Toiminta ajettaneen alas vuonna 2035, jolloin kalliota on louhittu 40 miljoonaa tonnia. Tämä vastaa tilavuudeltaan pystyssä seisovaa, yli kilometrin korkuista kivilieriötä, jonka pohjan pinta-ala on yksi hehtaari.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Elinkaaren tuotto on 120 tonnia kultaharkkoja, joiden arvo olisi tämän hetken hinnoin kuusi miljardia euroa. Toiminnan päättyessä kittiläläiset ovat tehneet kaivoksessa pitkälti yli 10 000 henkilötyövuoden rupeaman. Työntekijät ovat saaneet palkkansa, ja yhteiskunta huomattavan määrän palkkaverotuloja. Paliskuntienkin kanssa on jo sovittu korvauksista.

Kun kaikki on ohi, ovat työpaikoista jäljellä vain muistot. Purkuputki suojeltuun Ounasjokeen ja syanidisakan ja hiekan valtavat läjitysalueet kirjataan kylkiäisinä osaksi luonnon moninaisuutta. Ne on luokiteltu erittäin vaarallisiksi jätteiksi.

Jätealtaiden pohja on moreenia, jota peittää 3–4 millimetrin paksuinen geobitumikalvo. Tiivisterakenne on viranomaisten hyväksymä.

Kaivosalueen vesistö- ja maisemahaitat sekä käyttörajoitukset ovat huomattavat. Malmien rikastus on tyypillisesti valtavat vesimäärät tarvitseva märkäprosessi.

Näköpiirissä ei ole teknologiaa, jolla allasalue saataisiin koskaan haitattomaksi tai edes pitäväksi. Kokemuksen perusteella myrkkyaltaat maailmalla alkavat vuotaa ympäristöönsä ennemmin tai myöhemmin. Onko kunnan ja valtion saama hyöty lopputuloksen arvoinen?

Ounasjoki on Enontekiön-Kittilän valtasuoni ja elämän ehto. Joen kokonaispituus on 300 kilometriä ja se on Suomen suurin rakentamaton joki. Se on käynyt koski-, lohi-, tukinuitto- ja voimalaitossotansa. Onko vielä käytävä jätevesisotakin?

Joki on alueelle yhtä tärkeä kuin Teno Utsjoen asukkaille. Tenojoen latva-alueilla ei ole jouduttu vielä käymään nikkelikaivostaistoa. On olemassa mahdollisuus, että se voitaisiinkin välttää yhteiskunnan luontoymmärryksen lisääntyessä.

Kittilän kultakaivoksen jäte-, luonto- ja terveysongelmat tulevat olemaan tuleville sukupolville moninkertaiset verrattuna Polar Miningin jo suljetun Oriveden kaivoksen haittoihin. Sen puhdistamisesta ja ennallistamisesta käydään juuri oikeutta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kallioperämme on aarreaitta ja ihmiselle vaaraton niin kauan kuin metallit ovat syvällä maan uumenissa.

Sotkamossa sijaitsevan Terrafamen liikevaihto oli vuonna 2020 runsaat 300 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä vajaat 900. Kaivos on ollut uutisotsikoissa näkyvästi akkukemikaalitehtaiden suunnittelun yhteydessä.

Tulevaisuudennäkymät ovat taloudellisesti innostavia. Nikkelin ja sinkin hinnannousu kasvatti yrityksen liikevaihtoa ja tulosta viime vuonna.

Seteleillä on toinenkin puolensa. Myös Sotkamon alueella hyvinvoinnin väistämätön hinta on massiiviset alueelliset ympäristöhaitat ja laajat ilmastovaikutukset.

Alajuoksulla olevan Nuasjärven kalat eivät enää käy kaupaksi, ja kalastajat joutuvat vaihtamaan apajapaikkojaan. Oulujoen vesistö ja sen pohjavesialueet ovat Kajaanin ja Oulun kaupungin juomavesivarastoja.

Lokakuun alussa alkoi yrityksen edeltäjän, Talvivaaran, korvausvaatimusten käsittely Kainuun käräjäoikeudessa. Terrafame ei voi pestä käsiään tästäkään prosessin osasta.

Terrafamen liikevaihto lienee lähivuosina suurempi kuin Hesburgerin, Saarioisten tai Raision. Tällä hetkellä elintarvikeyritysten työllistävä vaikutus on suurempi, ja liiketulokset ovat paremmat kuin kaivosyhtiön.

Kaikki säästävät energiaa ja minimoivat ympäristövaikutuksia – siten kuin toimialoilla on mahdollista. Muovia vähennetään, työntekijöiden turvallisuus taataan ja raaka-aineiden kotimaisuusastetta nostetaan.

Elintarviketuotantoon vertaaminen voidaan kokea epäreiluksi, sillä monet kaivokset sijaitsevat alueilla, joiden asukkailla ei ole turvanaan muita teollisia tulolähteitä. Lisäksi kotimaisen kaivosteollisuuden tuotteet korvaavat suuren määrän tuontiraaka-aineita. Kuitenkin ympäristövaikutusten suuruusluokan ero on musertava.

Tukesin mukaan Suomessa toimii yhdeksän metallimalmikaivosta. Monet niistä tuottavat akkuteollisuudelle kriittisiä raaka-aineita kuten titaania, litiumia, kobolttia, vanadiinia ja tantaalia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kallioperämme on aarreaitta ja ihmiselle vaaraton niin kauan kuin metallit ovat syvällä maan uumenissa. Suomi on arvioitu maailman toiseksi houkuttelevimmaksi maaksi kansainvälisille kaivosyrityksille.

Kaivostyöläisen saapas ei ole syypää raskaaseen jalanjälkeen, vaan yhteiskunta, joka kannustaa väliaikaiseen vaurastumiseen ilman vastuuta tulevaisuudesta.

Tehty yritysvertailu ja jokimaiseman hätähuuto korostavat valtiovallan ja meidän kaikkien vastuuta luonnosta. On viimeinen hetki tunnustaa Suomen luonto itseisarvona, eikä ainoastaan raaka-ainelähteenä ja kaatopaikkana.

Kaivostoimintaa ei voi eikä sitä tule pysäyttää, mutta ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön suojelu tulee ottaa lainsäädännössä vakavasti, toisin kuin nyt tapahtuu. Jopa ydinjätettä pystyttäneen varastoimaan melko turvallisesti. Miksi ei myös kaivosjätteitä? Insinöörit töihin vaan!

Heikki Kallio on elintarvikekemian emeritusprofessori Turun yliopistossa, Sakari Alhopuro lääkintöneuvos ja Turun yliopiston vuoden alumni 2021 ja Pekka Niemelä biodiversiteetti- ja ympäristötieteen emeritusprofessori Turun yliopistossa.

Lue myös puheenvuoro: Tulemme näkemään inhimillisiä tragedioita, jos ei kaivoslakien uudistusta tehdä suunniteltua tiukemmaksi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Tätä nykyinen hallitus ajaa
Nykyisellä politiikalla tätä vain tuotetaan lisää ostakaa sähköauto ostakaa aurinkopaneelia ostaakaa tuulisähköä jne. Kaikkien näiden raaka-ainee tulevat maankuoren sisältä.
Sinänsä hyvä että suomesta louhitaan edes osa eikä aina kolmansista maista missä ei ole mitään väliä ympäristöllä taikka ihmisillä.
Toiseksi onko missään tutkittu kuinka paljon päästöjä ilmaan ja mitä päästöjä tulee näistä kalliosta joita louhitaan? Ne eivät palaudu koskaan toisin kuin metsät ja suot.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Tätä nykyinen hallitus ajaa
Ei kaivostoiminta ole tämän hallituksen aikana syntynyt toimiala. Jotain rajaa näille väittämillä!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Zädäm
Vast: Tätä nykyinen hallitus ajaa
Ei hallitus mitään kaivostoimintaa aja saati sellaista harjoittaisi. Syanidi tunnetaan "Komisario Palmu" -elokuvista ja ehkä "Hercules Poirotistakin", mutta kyseessä on erittäin reaktiivinen yhdiste, jota voidaan hyödyntää vielä moniin meininkeihin ja tuottoisiin tarkoituksiin. Naapurin kehitysmaan nikkelikaivosten sivutuotteet niin ikään tarjoavat tulevaisuuden kemisteille ja biokemisteillekin vielä aarrearkun, kunhan saavat meidät vanhat ensin muumioiduiksi. Kaikki roju hyödynnetään kotitalousjätteistä alkaen, joten on turhaa nostella verenpaineitaan, kun on ympäristön kannalta paljon akuutimpiakin ongelmia. Totta maar monilla on kullankiilto omissa silmissään silloin, kun louhintakustannukset edellyttävät jonkun nakkikipsan tai hesen liikevaihdon: kateus se kalat vedestä vie eikä järkevä suhtautuminen aikamme haasteisiin, joista polttomoottorin korvaaminen sähköllä on vain pisara valtameressä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
manterelainen
Vast: Tätä nykyinen hallitus ajaa
En löytänyt useaan kertaankaan luettuani väitettä, että tämä hallitus olisi ollut kovertamassa sitä ensimmäistä koloa kallioperään, ja totta on, että sähköautoja ja aurinkopaneelia valmistaessa näitä harvinaisempia metalleja tarvitaan. Ja kun on viime päivinä Fingridin sivuilta seurannut tuulivoiman tuottoa, niin kylmä tulisi taloon jos ei muuta olisi tarjolla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Juntti
Tärkeää asiaa, pojat
Johan se joku kommentoi tämänkin Sanna Marinin viaksi :D Ihan parasta.

Tärkeästä aiheesta pojat kirjoittavat. Ehkä eläkkeellä huomaa asioita uudella tavalla? Tai ehkä sitten uskaltaa sanoa enempi. Tai sitten en vain ole huomannut ennen. Hyvä joka tapauksessa.

Kaivokset ovat aina olleet hirveitä naapureita. Vastuusta likaamisesta ja luonnon rakenteiden tuhosta ole tarvinnut koskaan välittää. Työtä ja rahaa on saatu, jotain lopullisesti rikkomalla.

Olisiko mahdollista vaatia kaivokselta nykyistä enemmän? Kuinka paljon enemmän akkuraaka-aine saa maksaa, jos sen voi myydä vastuullisesti tuotettuna?

Nyt on kerrankin hallitus, joka voisi asialle tehdä vähää enemmän. Mutta tekeekö? Minä en jaksa uskoa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.