Puheenvuoro

Henkilöstön riittävyys ja työkyky pitää turvata sote-uudistuksessa

Sote-uudistuksessa tavoitellaan paitsi laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluita, myös ammattitaitoista työvoimaa tuottamaan niitä tehokkaasti. Tehtävä ei ole helppo, sillä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö toipuu vasta koronan aiheuttamasta myllerryksestä ja alaa uhkaa myös työvoimapula.

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävissä työskentelevistä noin 173 000 henkilöä siirtyy liikkeenluovutuksilla hyvinvointialueiden palvelukseen. Määrä on tätäkin suurempi, jos mukaan lasketaan osa- ja määräaikaiset työntekijät sekä erilaisilla työvapailla olevat. Yleisimpiä ammatteja ovat sairaanhoitaja, lähihoitaja ja laitoshuoltaja.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy noin 32 000 lähihoitajaa ja sairaanhoitajaa. Työntekijävaje voidaan jo nyt mitata tuhansissa työntekijöissä. Tilanne ei helpotu nykyisten eläköitymis- ja koulutusennusteiden tai väestön ikääntymisen myötä kasvavien palvelutarpeiden pohjalta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimuksissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kertovat töidensä vaativuudesta. Jos vaativaan työhön yhdistyvät heikot mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, syntyy työstressiä ja kuormitusta.

Työstressiä kokee noin kaksi kertaa useammin palvelu- ja hoitotyöntekijä kuin johto-, asiantuntija- ja toimistotyöntekijä. Kuormittuneisuus heijastuu hyvinvointiin: hoitoalan työntekijöiden psyykkinen oireilu on kasvussa ja työpäivän jälkeinen palautuminen on usein riittämätöntä.

Kunta-alan sairauspoissaolotilastojen kärkipaikoilla ovat monet hoitoalan ammatit. Sairauspoissaolot ovat keskimäärin pidempiä kuin muilla aloilla, ja niistä aiheutuu merkittävästi kustannuksia. Suuret hoitoalan ammattiryhmät erottuvat myös, kun tarkastellaan työkyvyttömyyden takia eläkkeelle jäävien lukumääriä, joista yhä useampi johtuu masennuksesta.

Koronapandemian aikana sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä valtaosa teki läsnätyötä ja joka viidennen työtehtävät muuttuivat. Pandemian vuoksi toisiin tehtäviin siirretyillä psyykkinen oireilu lisääntyi ja työyksikkömuutoksia kokeneiden työkyky heikentyi.

Terveysalalla henkisen työkykynsä heikoksi kokevien osuus kaksinkertaistui. Alle 30-vuotiailla henkinen työkyky heikentyi muita ikäryhmiä selvästi enemmän ja työssä koettu innostus heikkeni vain heillä. Ensimmäisenä koronavuonna sairauspoissaolot lisääntyivät ja pitkittyivät useissa hoitoalan ammateissa.

Nyt käsillä on toinen mullistus sosiaali- ja terveydenhuollon työoloihin, joka huonosti johdettuna voi lisätä jo entuudestaan korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. Organisaatiomuutosten kielteisistä vaikutuksista henkilöstön hyvinvointiin on vahvaa tutkimusnäyttöä. Työntekijöitä voi pohdituttaa, miten oman työsuhteen käy. Myös tulevat työtehtävät, työtoverit, esihenkilöt ja toimintatavat voivat aiheuttaa epävarmuutta. Epävarmuus puolestaan tutkitusti heikentää työhyvinvointia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hyvinvointialueille tulee luoda henkilöstöjohtamisen käytännöt ja toimintatavat, joilla työkyvyttömyysriskejä ennakoidaan ja niihin puututaan varhain. Hyvän perustan luovat hoitotyöntekijöiden raportoimat voimavaratekijät: voimakas työn imu, työn koettu mielekkyys, hoitoalan työyhteisöjen yhteistyökyky ja keskinäinen luottamus, työntekijöiden osaaminen sekä parantunut esihenkilöiden tuki ja oikeudenmukaisuus. Näiden tekijöiden ylläpito ja vahvistaminen henkilöstöjohtamisen keinoin voi vähentää alanvaihtoaikeita, työkyvyttömyyttä ja lisätä sitoutumista ja työhyvinvointia.

Muutosjohtamisen tulee olla osa uudistuksen valmistelutyötä. Lähtötilanne on hyvä, jos työntekijät tietävät tehtävänsä ja tavoitteensa, osaaminen varmistetaan, työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin ja työ koetaan mielekkääksi.

Muutoksen johtamisen kannalta ydinelementtejä ovat siten rehellinen, ymmärrettävä ja johdonmukainen viestintä, henkilöstön osallistumismahdollisuuksien varmistaminen sekä erilaiset työkyvyn mutta myös osaamisen tukitoimet, kuten koulutus ja mentorointi.

Sote-uudistuksessa ei sovi myöskään unohtaa kunnissa ja kuntayhtymissä jatkavaa henkilöstöä, joita on edelleen yli 200 000. Osa heistäkin voi olla epävarma työsuhteensa kohtalosta ja uudistuksen vaikutuksista. Onnistuneen muutosjohtamisen oppeja on siis syytä soveltaa myös kuntatyöpaikoilla.

Jenni Ervasti (FT, dosentti) työskentelee vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksessa ja vastaa Kunta10-tutkimuksesta, jonka avulla on seurattu kuntatyöntekijöiden työoloja ja työhyvinvointia jo vuodesta 1997.

Laura Pekkarinen (VTT) työskentelee tutkimuspäällikkönä julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevassa ja vastaa työelämää koskevista tutkimuksista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​