Puheenvuoro

Äitiysneuvola tarjoaa mahdollisuuden lasten mielenterveysongelmien ehkäisyyn

ALIO

Suomalainen neuvolajärjestelmä on ainutlaatuinen. Kansanterveyden näkökulmasta sillä on huomattava merkitys sairauksien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Tällä hetkellä mielenterveysongelmien ehkäisy ja oireiden varhainen tunnistaminen ei kuitenkaan toteudu neuvolassa systemaattisesti, kuten äidin muun terveydentilan seuranta raskausaikana.

Äitiysneuvolapalvelut tavoittavat lähes jokaisen raskaana olevan naisen. Heistä jopa joka viidennellä on masennusoireita, mutta merkittävä osa ei hae tai saa oireisiinsa apua.

Oireiden tunnistaminen on usein haastavaa, koska raskaus vaikuttaa äidin vointiin monin tavoin. Esimerkiksi väsymys, painonnousu sekä muutokset ruokahalussa ja seksuaalisuudessa kuuluvat usein normaaliin raskausaikaan, mutta saattavat joissakin tapauksissa viitata masennukseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Masennusoireet on kuitenkin tärkeä tunnistaa ja ottaa puheeksi neuvolassa mahdollisimman varhain. Hoitamaton raskausajan masennus on tutkimusten mukaan riski äidin ja lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille.

Pitkittyneen masennusoireilun tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi ennenaikaiseen synnytykseen, imetysvaikeuksiin ja varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin. Se saattaa vaikuttaa kielteisesti lapsen myöhempään sosiaalisten ja tunnetaitojen kehitykseen. Masennus heikentää myös vanhempien elämänlaatua.

Raskausajan masennusoireiden seulonnan tulee olla systemaattista. Lisäksi tarvitaan tutkitusti tehokasta matalan kynnyksen hoitoa, johon masennusoireista kärsivä äiti voidaan ohjata suoraan neuvolasta.

Oireiden seulontaan on olemassa tutkittuja ja yksinkertaisia menetelmiä. Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee jokaisen äitiysneuvolakäynnin yhteydessä odottavan äidin ja hänen puolisonsa masennusoireiden arviointia. Arvioinnin tueksi THL suosittelee EPDS-lomakkeen (Edinburgh Postnatal Depression Scale) käyttöä.

Systemaattinen toimintamalli kuitenkin puuttuu ja seulonta jää edelleen yksittäisen työntekijän harkinnan varaan. Tämä voi johtaa seulonnan ja hoidon sattumanvaraiseen toteutumiseen ja palvelujen alueelliseen eriarvoisuuteen.

Mikäli seulonnassa havaitaan hoitoa vaativia masennusoireita, on perusteltua, että tarjolla on tarpeenmukainen hoito. Näyttöön perustuvia raskausajan masennuksen hoitomenetelmiä, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa, ei ole Suomessa riittävästi saatavilla. Lisäksi meiltä puuttuvat matalan kynnyksen palvelut, joilla voidaan vastata hoidon tarpeeseen nopeasti.

Näyttöön perustuvan hoidon saatavuutta ja tasa-arvoisuutta on mahdollista lisätä etämenetelmin toteutettavien digiavusteisten ohjelmien avulla.

Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa on kehitetty raskausajan masennusoireiden hoitoon internetin ja puhelimen välityksellä tarjottava Yhdessä vahvaksi -ohjelma, joka perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Ohjelma sisältää itseopiskelua ja taitoharjoittelua sekä niitä tukevan viikoittaisen strukturoidun puhelinkeskustelun koulutetun perhevalmentajan kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällä hetkellä masennusoireilun varhaista tunnistamista ja Yhdessä vahvaksi -ohjelman vaikuttavuutta tutkitaan yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien ja Espoon äitiysneuvoloiden kanssa. Tavoitteemme on kehittää terveydenhuoltoon valtakunnallisesti soveltuva toimintamalli raskausajan masennusoireilun tunnistamiseen ja matalan kynnyksen hoitoon.

Tutkimuksen aikana sadoille odottajille tarjotaan tutkittujen hoitomenetelmien mukaista apua masennusoireisiin. Terveydenhoitajien aktiivinen osallistuminen sekä seulonnan toteuttamiseen että tutkimuksesta tiedottamiseen neuvolakäyntien yhteydessä on välttämätön osa hoidon tutkimista ja kehittämistä.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa on yli kymmenen vuoden ajan kehitetty yhteistyössä neuvoloiden kanssa toimintamalleja ja näyttöön perustuvia digiavusteisia ohjelmia lasten ja perheiden psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Digiavusteisten menetelmien kehittäminen, tutkiminen ja käyttöönotto ovat erityisen perusteltuja pandemian kaltaisissa poikkeusolosuhteissa.

Kirjoittajat ovat Terja Ristkari (tutkimuskoordinaattori, psykoterapeutti) ja Tarja Korpilahti-Leino (yliopisto-opettaja, psykologi) INVEST-lippulaivahankkeesta, Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.