Puheenvuoro

Korkean rokotekattavuuden etuja tulisi tarkastella monipuolisesti

ALIO

Koronarokotteita on jaettu Suomessa pian vuosi. Rokotuskattavuuden nousu on käynyt hitaaksi, ja julkisuudessa on kannettu huolta joidenkin kansalaisten haluttomuudesta ottaa rokotetta.

Suomessa ja monissa muissa maissa kaikilla on oikeus rokottautua koronavirusta vastaan, mutta pakkoa ei ole. Moni pidättäytyykin ottamasta rokotetta.

Rokotteen ottamiseen on pääosin kannustettu vetoamalla myönteisiin terveysvaikutuksiin. Kattavan tieteellisen näytön perusteella rokotteet suojaavatkin ottajiaan taudin vakavimmilta muodoilta. Ne siis vähentävät inhimillisen kärsimyksen riskiä.

Keskustelussa on myös pidetty esillä erityisesti ilmaantuvuuslukuja ja sairaaloiden kuormitusta. Korkea rokotekattavuus tukee terveydenhuollon kantokykyä ja terveyspalvelujen normaalia toimintaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rokotteiden hyötyjä voi perustella muillakin tavoin, eivätkä kaikki perustelut välttämättä vetoa kaikkiin yhtä hyvin. Tutkimusryhmämme esitti yli tuhannelle tutkimushenkilölle vaihtoehtoisia perusteluja kuvitteelliselle rokotusohjelmalle. Tämän jälkeen tiedusteltiin tutkimushenkilöiden näkemyksiä rokotteesta, kuten halukkuutta ottaa se vapaaehtoisesti.

Selvisi, että juuri terveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät perustelut voivat olla rokotushalukkuuden kannalta tehottomampia kuin muunlaiset perustelut. Tulokset ovat tieteellisessä vertaisarvioinnissa, eikä tutkimus koskenut nimenomaisesti koronarokotteita. Joitain päätelmiä voidaan kuitenkin tehdä nykytilanteen suhteen.

On uskottavaa, että jos tautia ei pidetä omalla kohdalla vaarallisena ja on syytä olettaa riittävän monen muun ottavan rokotteen, rokottautumisen vaiva tuntuu helposti hyötyjä suuremmalta.

Rokotuskattavuuden voi hyvällä syyllä sanoa vaikuttavan moneen muuhunkin asiaan kuin kansanterveyteen. Koronasulut ovat aiheuttaneet vaikeuksia lukuisille talouden sektoreille, ajaneet monet työttömiksi tai lomautetuiksi ja pakottaneet valtion ottamaan suuret määrät velkaa. Korkealla rokotekattavuudella on siten positiivisia talousvaikutuksia. Monille ne voivatkin olla suoria terveysvaikutuksia oleellisempia.

Viruksen torjuminen on myös merkinnyt rajoituksia vapauksiin ja oikeuksiin. Laajan rokotuskattavuuden voi katsoa ylläpitävän oikeutta elämään ja terveyteen sekä ehkäisevän vapauteen kohdistuvia rajoituksia. Lisäksi se mahdollistaa myös hauraimmassa asemassa olevien osallistumisen yhteiskuntaan. Epidemian jyllätessä monet eivät edes uskalla käyttää vapauksiaan, vaikka sitä ei olisikaan varsinaisesti kielletty.

Varsinkin oikeuksiin ja vapauksiin vetoavat perustelut näyttävät tulostemme mukaan kasvattavan valmiutta ottaa rokote enemmän kuin kansanterveyteen ja terveydenhuollon kantokykyyn vetoavat perustelut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kenties ihmiset, jotka ovat huolissaan rokotteen sivuvaikutuksista, eivät pidä positiivisia terveysvaikutuksia korostavia argumentteja yhtä vakuuttavina. On myös mahdollista, että oikeuksista ja vapauksista puhuttaessa huomio kiinnittyy normaaliin elämään palaamiseen, siinä missä terveyteen ja terveydenhuoltoon viittaaminen tuntuu monista holhoamiselta ja uhkakuvien maalailulta.

Tämä ei tarkoita, että kansanterveydelliset perustelut olisivat epäoleellisia, mutta ne eivät välttämättä vetoa kaikkiin tai ole aina tehokkain vaihtoehto rokotusinnokkuuden kasvattamisessa väestön keskuudessa.

Samoin kuin ihmisillä saattaa olla monia syitä jättää ottamatta rokote vaarallista tautia vastaan, heitä voidaan myös motivoida ottamaan rokote erilaisin perusteluin. Jos rokotekattavuutta halutaan nostaa, julkisessa keskustelussa tulisi nostaa esiin korkean rokotekattavuuden vaikutuksia elämän eri osa-alueilla. Rokotteiden ja rokotekattavuuden hyötyjen tunnistaminen edellyttää eri alojen asiantuntijoiden osallistumista aiheesta käytävään keskusteluun.

Tähän mennessä lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tehneet paljon korostaakseen rokotteiden etuja ja vedotessaan kansalaisiin rokotusinnokkuuden kasvattamiseksi, mutta he ovat paikoin jääneet roolissaan yksin. Näin suurista yhteiskunnallisista asioista puhuttaessa tulisikin voimistaa viestinnän moniäänisyyttä.

Kirjoittajat työskentelevät Turun yliopiston valtio-opin oppiaineessa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa “Preparing for the Next Waves” -projektia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.