Puheenvuoro

Turussa 200 vuotta sitten aloitettu luonnon monimuotoisuuden tutkimus aikaansa edellä

ALIO

Professori Carl Reinhold Sahlberg (1779–1860) aloitti opinnot Turun Akatemiassa vuonna 1795. Luonnosta kiinnostuneelle opiskelijalle yliopisto oli innostava ympäristö. Olihan yksi maailman kuuluisimmista tutkimusmatkailijoista, Pehr Kalm (1716–1779), toiminut siellä taloustieteen professorina.

Myöhemmin Sahlberg toimi Turun Akatemiassa talousopin ja luonnonhistorian vakituisena professorina vuodesta 1818 alkaen. Tutkimusretkien aikana syntyi ajatus eläin- ja kasvitieteellisestä seurasta, jonka tavoitteena oli perustaa ensimmäinen kotimainen eläin- ja kasvikokoelma. Tähän aikaan Suomen eläin- ja kasvimaailman tuntemus oli hyvin rajallista. Societas pro Fauna et Flora Fennica perustettiin Turussa marraskuussa 1821. Toiminnan painopiste laajeni kokoelmista eläin- ja kasvitieteen laaja-alaiseen edistämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seura kokoontui Sahlbergin työhuoneessa Akatemiatalossa ja luonnontieteellistä kokoelmaa rakennettiin ”rakkaudesta tiedettä ja isänmaata kohtaan”. Turun palo (v. 1827) vaurioitti pahasti Akatemiataloa ja tuhosi luonnontieteelliset kokoelmat. Palosta pelastuivat Sahlbergin kotona olleet hyönteis- ja kasvikokoelmat, joita säilytetään nykyisin Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä ja Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.

Ennen Turun paloa kerättyjen hyönteisten lisäksi kokoelmaan on liitetty myöhemmin esimerkiksi trooppisia kovakuoriaisia. Nämä keräsi tutkimusmatkailija Reinhold Ferdinand Sahlberg (1811–1874), professori Sahlbergin poika. Hän teki vuosien 1839–1843 aikana tutkimusmatkan Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan sekä Siperiaan. Tutkimusmatkan aikana hän keräsi tuhansia luonnontieteellisiä näytteitä. Näytteitä tutki innolla myös kreivi Carl Gustaf Mannerheim (1797–1854).

Sahlbergien hyönteiset muodostavat Suomen luonnontieteellisten kokoelmien perustan. Nykyisin suomalaisissa luonnontieteellisissä museoissa on yhteensä yli 20 miljoonaa tieteellistä eliönäytettä. Näytteiden avulla on mahdollista seurata esimerkiksi luonnon monimuotoisuudessa tapahtuvia muutoksia.

Luonnontieteelliset kokoelmat rinnastuvat lääketieteellisiin biopankkeihin. Eliönäytteitä säilytetään tulevaisuuden tutkimustarpeita varten.

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkimuskokoelmissa on nykyisin noin 5 miljoonaa eläin-, kasvi- ja sieninäytettä. Kokoelmissa säilytetään myös Åbo Akademin biologisia kokoelmia.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin kokoelmat kuuluvat myös Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimaan Suomen Lajitietokeskukseen, joka on merkittävä kansallinen tutkimusinfrastruktuuri. Kokoelmia digitoidaan Suomen Akatemian FIRI-rahoituksella ja suuri osa niiden tiedosta on saatavilla laji.fi-verkkosivuston kautta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Seura aloitti jo vuonna 1848 julkaisutoiminnan, jolla oli pitkälle 1900-luvulle keskeinen merkitys Suomen eläimistön ja kasviston tuntemuksen lisäämisessä. Seuraan on kuulunut suuri joukko tunnettuja suomalaisia kuten Johan Vilhelm Snellman, Uno Cygnaeus, Johan Ludvig Runeberg, Zacharias Topelius sekä Nobel-palkinnon saajat Artturi Ilmari Virtanen ja Ragnar Granit. Nykyisin seura myöntää apurahoja maisterin- tai tohtorintutkielmiin, järjestää kokouksia, ulkaisee tieteellistä Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennicaa-sarjaa sekä yhdessä Ahvenanmaan lääninhallituksen kanssa ylläpitää Nåtön biologista asemaa.

Societas pro Fauna et Flora Fennican 200-vuotista historiaa juhlistettiin Helsingin Ritarihuoneella juhlasymposiumin ja -illallisen merkeissä 5.11.2021. Juhlasymposiumin teemana oli ”Suomen eläimistö ja kasvisto muutoksessa”. Juhlavuoden kunniaksi Seura järjestää Luonnonperintösäätiön kanssa varainkeruukampanjan, jonka tarkoituksena on ostaa ja suojella vanhaa metsää Etelä-Suomessa.

Luontokato etenee nykyisin kiihtyvällä nopeudella. Luontokadon tutkimuksessa tärkeitä ovat kauan sitten kerätyt tutkimusaineistot ja luonnontieteelliset kokoelmat. Voisi sanoa, että Turussa 200 vuotta sitten aloitettu luonnon monimuotoisuuden tutkimus oli aikaansa edellä. Seuran tuottama tieto ja luonnontieteelliset kokoelmat tarjoavat nykyisille tutkijoille kurkistusaukon maailmaan, jossa luontokato oli vielä tuntematon käsite.

Dosentti Mikael von Numers toimii ympäristö- ja meribiologian yliopisto-opettajana Åbo Akademissa sekä Societas pro Fauna et Flora Fennican puheenjohtajana. Ilari E. Sääksjärvi toimii biodiversiteettitutkimuksen professorina ja biodiversiteettiyksikön johtajana Turun yliopistossa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.